Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n säännöt

NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena koko maa.

2 § Tarkoitus

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on

* koota ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen osaaminen ja järjestäjät yhteen.

* edistää kestävään kehitykseen tukeutuvaa talouskasvua, tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä yrittäjyyttä. 

* vahvistaa yhteiskunnan, yritysten, työyhteisöjen ja yksilöiden osaamisen tason nostamista sekä koulutuksen yhteiskuntavastuuta. 

* turvata ammattitaitoisen työvoiman riittävyyttä sekä edistää työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta. 

* edistää elinikäisen oppimisen ja pedagogiikan kehittämistä sekä ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä ja monikulttuurisuutta. 

* edistää työelämään kouluttautuvien ja työelämässä toimivien urakehitystä, vahvistaa heidän työmarkkina-asemaansa sekä lisätä vastuulliseen työntekoon ja yrittämiseen liittyviä myönteisiä asenteita. 

* tehostaa koulutukseen kohdennettavien julkisten varojen käyttöä ja koulutuksen tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja edistää laadun parantamista sekä turvata toiminnan oikeellisuutta. 

* kehittää ammatillisen koulutuksen tutkintojen, työvoima- ja henkilöstökoulutuksen, koulutus- ja oppisopimuskoulutuksen, työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän toimintamalleja, TKI-ekosysteemin ylläpitojärjestelmiä. 

* edistää jäsenten yhteistyötä strategisella ja operatiivisella tasolla sekä 

* vaikuttaa ammatillista koulutusta koskeviin asioihin jäsenyhteisöjen eduksi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

3 § Toiminta

Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen järjestämisedellytyksiä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

1. vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, lainsäädäntöön sekä keskus- ja aluehallinnon toimintaan, sekä edustaa jäseniä koulutusta ja työelämän kehittämistä koskevissa kysymyksissä sekä vaikuttaa myös EU-tason koulutuspolitiikkaan erityisesti koulutuksen järjestäjien näkökulmasta,

2. ylläpitää yhteiskuntasuhteita ja toimii kiinteässä yhteistyössä elinkeinoelämän, työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen, valtion keskus- ja aluehallinnon, kunta-alan toimijoiden ja muiden alan järjestöjen kanssa,

3. kehittää ammatillista perus- ja lisäkoulutusta nuorille ja aikuisille sekä omaehtoisena, henkilöstö- sekä työvoimakoulutuksena järjestettävää ammatillista koulutusta, työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää sekä koulutustarpeiden ennakointijärjestelmiä, liiketoimintaperusteista koulutuspalvelua,

4. kehittää koulutuksen ylläpito-, päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmiä ja niiden tukipalveluita,

5. toimii työelämän ja jäsenyhteisöjen verkostoitumiseksi,

6. toteuttaa kehittämis- ja julkaisutoimintaa sekä tiedotus- ja koulutustoimintaa,

7. vaikuttaa ja osallistuu toimialansa kansainväliseen kehitykseen,

8. järjestää seminaareja, kokouksia, koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia,

9. tekee aloitteita sekä antaa lausuntoja, 

10. voi olla jäsenenä tai osakkaana yhteisöissä, jotka tukevat yhdistyksen toiminta-ajatusta 

11. harjoittaa muuta vastaavaa yhdistyksen tarkoitusta toteuttavaa toimintaa sekä

12. voi toteuttaa yhteishankintoja jäsenyhteisöjen puolesta.

YHDISTYKSEN JÄSENET

4 § Jäsenyhteisöt

Yhdistyksen jäseniä voivat olla julkis- tai yksityisoikeudelliset oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt, jotka toimivat koulutuksen järjestäjinä.

Yhdistys voi hyväksyä lisäksi kannatusjäseneksi oikeuskelpoisia yhteisöjä ja säätiöitä, jotka haluavat tukea ja edistää yhdistyksen toiminnan tarkoitusta. 

Äänioikeus ja päätösvalta yhdistyskokouksissa on kullakin jäsenyhteisöllä. Kannatusjäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyskokouksissa, mutta ei äänioikeutta.

Jäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy hallitus.

5 § Jäseneksi liittyminen ja eroaminen

Yhdistyksen jäsenet hyväksyy hallitus. Jäsenyyttä on haettava hallitukselta kirjallisesti. 

Jos jäsen haluaa erota yhdistyksestä, on siitä tehtävä kirjallinen ilmoitus hallitukselle tai sen puheenjohtajalle vähintään kuukautta ennen eroamisajankohtaa. Eroavan jäsenen oikeudet ja velvollisuudet yhdistystä kohtaan lakkaavat ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden alusta lukien.

6 § Jäsenvelvollisuudet 

Jäsenen tulee toimia yhdistyksen sääntöjen ja tarkoituksen mukaisesti, noudattaa yhdistyskokouksen ja hallituksen päätöksiä sekä edistää yhdistyksen tarkoitusperiä. 

Jäsenet suorittavat yhdistykselle varsinaisen yhdistyskokouksen määräämän jäsenmaksun.

7 § Erottaminen

Jäsen, joka toimii yhdistyksen tarkoitusta vastaan tai joka ei täytä säännöissä määrättyjä ja yhdistyksen määräämiä velvollisuuksia, esim. maksa jäsenmaksuaan eräpäivään mennessä, voidaan erottaa yhdistyksestä. 

Jäsenen erottamisesta päättää hallitus.

HALLINTO

8 § Yhdistyskokous

Yhdistyksen jäsenet käyttävät päätösvaltaansa vuosittain varsinaisessa yhdistyskokouksessa. 

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

Varsinainen yhdistyskokous pidetään kerran vuodessa loka- ja marraskuun aikana.

Ylimääräinen yhdistyskokous pidetään, jos hallitus pitää sitä tarpeellisena, yhdistyskokous niin päättää tai jos vähintään yksi kymmenesosa (1 / 10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. 

Ylimääräinen kokous on pidettävä 30 vrk:n kuluessa siitä, kun asiaa koskeva esitys on saapunut hallitukselle.

Mikäli jäsen haluaa saada jonkin asian varsinaisen yhdistyskokouksen käsiteltäväksi, on se esitettävä kirjallisesti perusteluineen hallitukselle syyskuun 1. päivään mennessä.

9 § Kokouskutsu 

Yhdistyskokoukset kutsuu koolle hallitus. Kutsu yhdistyskokoukseen tai ylimääräiseen yhdistyskokoukseen on lähetettävä jäsenille sähköpostilla tai kirjeitse vähintään 14 päivää ennen kokousta.

Hallituksen on toimitettava kokouskutsun yhteydessä yhdistyskokouksen esityslista liitteineen.

10 § Äänioikeus ja äänivalta 

Äänestyksissä kullakin jäsenyhteisöllä on yksi ääni. 

Kullakin jäsenyhteisöllä on oikeus valita yhdistyskokoukseen 1 (yksi) valtuutettu edustaja.

Hallituksen jäsenillä, tilintarkastajilla sekä yhdistyksen toimihenkilöillä on yhdistyskokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Yhdistyskokoukset ovat avoimia sallien muidenkin henkilöiden läsnäolon kokouksessa, ellei yhdistyskokous erikseen toisin päätä.

11 § Varsinaisessa yhdistyskokouksessa käsiteltävät asiat

Varsinaisessa yhdistyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

I Kokouksen järjestäytyminen

1. valitaan kokouksen puheenjohtaja

2. valitaan kokouksen sihteerit, pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat

3. todetaan viralliset kokousedustajat

4. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

5. vahvistetaan kokouksen työjärjestys.

II Varsinaiset kokousasiat

6. käsitellään toimintakertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta,

7. käsitellään yhdistyksen tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä,

8. päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta,

9. määrätään jäsenmaksun suuruus seuraavaksi kalenterivuodeksi,

10. hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle,

11. määrätään puheenjohtajien ja muiden hallituksen jäsenten palkkiot seuraavaksi kalenterivuodeksi,

12. valitaan joka kolmas vuosi kolmivuotiskaudeksi hallituksen puheenjohtaja ja 2 varapuheenjohtajaa sekä vuosittain muut hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle,

13. nimeää vuosittain vaalivaliokunnan valmistelemaan hallituksen jäsenvalintoja ja esityksen hallituksen kokouspalkkioista.

14. valitaan kaksi varsinaista tilintarkastajaa /toiminnantarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varahenkilöt tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden tilejä ja hallintoa,

15. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

12 § Hallitus

Hallitukseen kuuluu varsinaisen yhdistyskokouksen valitsemana

* puheenjohtaja (1), jota kutsutaan järjestön puheenjohtajaksi, 

* varapuheenjohtaja ja 2. varapuheenjohtaja (2) sekä 

* yhdeksän (9) muuta varsinaista jäsentä.

Puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja hallituksen jäsenten toimikausi alkaa valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta ja kestää kolme kalenterivuotta. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali käydään joka kolmas vuosi.

Hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa kolme jäsenyysiältään vanhinta jäsentä. Jäsenyysiän tasatilanteet ratkaistaan arpomalla. Erovuoroiset jäsenet voidaan valita uudelleen yhdistyskokouksen niin päättäessä.

Hallituksen jäsenen erotessa kesken toimikauden, valitaan uusi hallituksen jäsen eronneen hallituksen jäsenen jäljellä olevaksi kaudeksi seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.

Hallituksen jäsenten valinnassa huomioidaan tasapainoisesti jäsenyhteisöjen toiminnan erilaisuus, valtakunnallinen ja alueellinen edustavuus sekä jäsenyhteisöjen omistuspohjien erilaisuus.

Hallituksen jäsen on tehtävässään velvollinen tasapuolisesti edistämään koko jäsenkunnan parasta.

Hallitus asettaa asioiden valmisteluelimeksi työvaliokunnan, joka koostuu puheenjohtajistosta sekä toiminnanjohtajasta ja jolla on hallituksen määrittämät toimintavaltuudet ja tehtävät.

Hallitus voi asettaa muita valiokuntia, joilla on hallituksen määrittämä kokoonpano, toimivalta ja tehtävät.

13 § Päätösvaltaisuus

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai jos hän on estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun läsnä on sen puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtaja ja vähintään viisi (5) muuta hallituksen jäsentä. 

Hallituksen asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kanta, vaaleissa arpa.

14 § Hallituksen tehtävät

Hallitus vastaa yhdistyksen toiminnasta yhdistyslain, yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyskokouksen päätösten mukaisesti.

Hallituksen tehtävänä on lisäksi

1. edustaa yhdistystä ja vastata yhdistyksen sopimuksista ja muista oikeustoimista,

2. kutsua koolle yhdistyskokoukset sekä valmistella niille tulevat asiat,

3. vastata yhdistyksen omaisuuden ja talouden hoidosta mukaanluettuna omaisuuden myyminen, kiinnittäminen ja panttaaminen,

4. päättää rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä,

5. hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet, 

6. valita ja erottaa yhdistyksen toiminnanjohtaja, määrätä hänen tehtävänsä ja vastuunsa, sopia hänen palkkaus- ja muista sopimusehdoistaan, sekä nimetä toiminnanjohtajan sijainen,

7. vastata yhdistyksen kehittämis-, tiedotus- ja koulutustoiminnasta sekä muusta toiminnasta,

8. päättää myönnettävistä huomionosoituksista yhdistystoiminnan ja jäsenyhteisöjen hyväksi tehdystä työstä,

9. hoitaa muut yhdistyskokouksen, yhdistyslain ja yhdistystoiminnan edellyttämät tehtävät.

NIMEN KIRJOITTAMINEN

15 § Nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja yhdessä toisen hallituksen varapuheenjohtajan kanssa tai joku heistä yhdessä yhdistyksen toiminnanjohtajan kanssa.

Yhdistyksen nimen voi kirjoittaa myös toiminnanjohtaja tai toiminnanjohtajan sijainen, kumpikin yksin.

MUITA SÄÄNNÖKSIÄ

16 § Asioiden ratkaiseminen

Yhdistyskokouksissa ratkaistaan asiat yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalissa ja suljetussa äänestyksessä arpa, muissa asioissa tulee päätökseksi se ehdotus, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

17 § Toiminta- ja tilikaudet

Yhdistyksen toiminta- ja tilikautena on kalenterivuosi.

Tilinpäätös on esitettävä tilintarkastajille/toiminnantarkastajalle tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun 31. päivään mennessä. Tilintarkastajien/toiminnantarkastajien tulee suorittaa tehtävänsä ja antaa lausuntonsa huhtikuun loppuun mennessä.

18 § Talous ja rahoitus 

Yhdistys rahoittaa toimintansa jäsenmaksuilla ja muilla yhdistyslain 5 §:n mukaisilla tuloilla.

Yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, voi hankkia ja omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä perustaa rahastoja.

SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN

19 § Sääntöjen muuttaminen

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa yhdistyskokouksessa, kun muutosehdotuksesta on mainittu kokouskutsussa ja muutoksen kannalla asiaa käsiteltäessä on vähintään kolme neljäsosan (3/4) määräenemmistö annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

20 § Yhdistyksen purkaminen

Yhdistys voidaan purkaa samoin kuin sääntöjen muuttamisesta on edellä 19§:ssä määrätty eli kolme neljäsosan (3/4) määräenemmistöllä annetuista äänistä.

21 § Omaisuuden ja varojen käyttö yhdistyksen purkautuessa

Yhdistyksen purkautuessa käytetään sen omaisuus ammatillisen koulutuksen hyväksi yhdistyksen purkamisesta päättävän yhdistyskokouksen määräämällä tavalla.