Vetovoima ja oppivelvollisuus esillä johdon foorumissa

06.09.2017

Huoli ammatillisen koulutuksen vetovoimasta puhutti AMKEn johdon foorumissa tiistaina 5.9

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT:n keväällä julkistaman Kun koulu loppuu -tutkimuksen mukaan ammatillisen koulutuksen kiinnostavuus nuorten silmissä on vähentynyt. Sama näkyy myös yhteishaussa.

Johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen TAT:sta kertoi, että koulussa pohditaan liian vähän oppilaiden omia vahvuuksia ja työelämän muutoksia.

Tutkimuksesta selvisi, että päätökset jatko-opinnoista tehdään käytännössä jo kahdeksannella luokalla, joten ammatinvalinnan- ja opintojen ohjausta ei voi jättää vain ysiluokkaan.

Liisa Tenhunen-Ruotsalainen kertoi keväällä julkistetun Kun koulu loppuu -tutkimuksen tuloksista

- Uravalintoihin liittyvä tieto tulee liian myöhään, Tenhunen-Ruotsalainen arvioi.

Alueelliset erot lukion ja ammatillisen koulutuksen suosiossa ovat suuria. Lukio on erityisen suosittu kasvukeskuksissa: Esimerkiksi Uudellamaalla ammatillisiin opintoihin hakeutui vain 15 ja Pirkanmaalla 16 prosenttia, kun Pohjois-Karjalassa puolestaan ammattiopinnot valitsi 35 prosenttia nuorista.

Huolestuttavaa on myös, että yläkoululaiset kokevat puutteellisten kykyjen ja terveyssyiden rajoittavan omia opiskeluvalintoja.

AMKEn johdon foorumi järjestetään kaksi kertaa vuodessa syys- ja kevätkauden alkaessa. Mukana oli 55 osallistujaa.

Millaisella koulutuksella suomalaiset menestyvät?

Työmarkkinoiden muutoksissa tarvitaan entistä enemmän sopeutumiskykyä, kertoi tutkijatohtori Hannu Karhunen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Ammatillisen koulutuksen on annettava opiskelijoilleen paitsi eväät nopeaan työllistymiseen myös taidot sopeutumiseen työn muutoksiin.

Työmarkkinat arvostavat myös sosiaalisia ja matemaattisia taitoja.

- Miten nämä kehittyvät ammatillisessa koulutuksessa, Karhunen kysyi.

Työ ei katoa

Karhunen uskoo, että työn muutokset luovat lisää työtä. Monet uusista teknologioista eivät korvaa ihmistyötä vaan toimivat ihmisen apuna. Työn muutos mahdollistaa tuottavuuden nousua.

- Kun tuotteiden ja palveluiden hinnat laskevat, niiden kysyntää nousee. Tämä luo uutta työtä.

Tutkijatohtori Hannu Karhonen ei usko työn loppuvan

Karhunen korosti koulutuksen merkitystä työllistymiselle. Suomalaisilla työmarkkinoilla kaikkein heikoimmassa asemassa ovat vain perusaseteen koulutuksen suorittaneet. He ovat muita huomattavasti useammin työttömänä tai työmarkkinoiden ulkopuolella.

Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työllisyysaste on 15 prosenttia korkeampi kuin vain perusasteen käyneillä.

Oppivelvollisuusiän nosto herätti keskustelua

SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö Mikko Koskinen puhui esityksessään oppivelvollisuusiän nostamisen puolesta.

SDP:n Mikko Koskinen puhui oppivelvollisuusiän nostamisen puolesta

Väestön ikääntyessä työllisyysasteen on noustava merkittävästi ja Koskisen mukaan koulutuksen lisääminen on avain työllisyyden lisäämiseen.

- Tavoitteena tulee olla se, että kaikki nuoret suorittavat toisen asteen ammatillisen tai ylioppilastutkinnon, Koskinen linjasi.

Oppivelvollisuusiän nostaminen ja siihen liittyvät kustannukset herättivät yleisössä vilkasta keskustelua.

Koskisen mukaan kustannukset liittyvät oppimateriaalien maksuttomaksi tekemiseen ja vahvempaan opiskelijan tukemiseen.

Osa yleisöstä kaipasi myös tarkempaa tietoa koulutuksen keskeyttämisen syistä ennen kuin oppivelvollisuutta suunnitellaan jatkettavaksi.

Oppilaitosjohtajien mukaan taustalla on monenlaisia elämänhallintaan, terveyteen ja mm. päihteisiin liittyviä syitä. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei siis tuottaisi toivottuja tuloksia ilman riittäviä opiskelijahuollon tukipalveluita.

Keskustelussa muistutettiin, että vastuu koko ikäluokan kouluttamisesta jakautuu ammatillisen ja lukiokoulutuksen kesken.

 

Takaisin