13.02.2015
Toisen maailmansodan jälkeen Suomeen rakennettiin, maailmanlaajuisestikin verraten, tehokas ja toimiva ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestelmä palvelemaan työelämän osaamistarpeita. Ammatillinen aikuiskoulutus olikin yksi niistä tekijöistä, jotka varmistivat sodasta kärsineen maan nopean kasvun ja kehittymisen.
Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjät ymmärsivät yhteistyön merkityksen. Yhteistyötä tarvittiin sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen vaikuttavuuden tukemiseen että ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten turvaamiseen.
Suomalaiseen tapaan yhteisten tavoitteiden saavuttamista tukemaan perustettiin järjestö, Ammatillisten Kurssikeskusten Liitto ry, joka oli kiinteästi mukana ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteiskunnallisessa muutoksessa ja lainsäädännöllisessä kehittämistyössä. Liitto mukautui ajan tarpeiden mukaan. Tämä näkyi ulospäin mm. liiton nimen muutoksissa. Viimeisin nimi Ammatillisen Aikuiskoulutuksen Liitto ry (AKKL) heijastaa sitä ammatillisen aikuiskoulutuksen asemaa Suomen koulutuspolitiikassa ja erityisesti ammatillisen koulutuksen edunvalvonnan tilannetta mikä oli vallalla vuosituhannen vaihteen jälkeen.
Tämä erinomaisesti ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämistä tukenut ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjiä auttanut järjestö lopetti toimintansa vuonna 2010. Moni on kysynyt, miksi? Eikö ammatillinen aikuiskoulutus enää tarvitse puolestapuhujaa?
Kun ammatillisen koulutuksen, nuorisoasteen ja aikuisten, yhteisestä edunvalvonnasta neuvoteltiin, tuli esille tarve kirjoittaa muistiin ammatillisen aikuiskoulutuksen kentässä tapahtuneet muutokset viimeisen vuosikymmenen ajalta.
TYÖELÄMÄÄ KEHITTÄMÄSSÄ AKKL ry ammatillisen aikuiskoulutuksen puolestapuhujana on kirja, jossa kuvataan vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen ajan ammatillisen aikuiskoulutuksen kehitystä ja keskustelusta tämän kehityksen ympärillä. Kirjassa kuvataan sitä ammatillisen aikuiskoulutuksen puolesta puhumista, jota AKKL toteutti, ammatillisen koulutuksen kouluttajaverkoston muutoksia ja myös tapahtumia, joiden lopputuloksena syntyi päätös lakkauttaa AKKL järjestönä.
Suomen ammatillinen aikuiskoulutusjärjestelmä on maailman paras. Sen ansiosta Suomi selvisi sotakorvauksista ja sodanjälkeisestä nopeasta elinkeinoelämän muutoksesta. Työelämä, silloin nopeasti kehittyvä teollisuus, sai tarvitsemansa osaavan työvoiman. Yksi merkittävimmistä ammatillisen saavutuksista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa oli aikuisten näyttötutkintoihin perustuvan tutkintojärjestelmän rakentaminen.
Ammatillisen aikuiskoulutuksen toimijat olivat yhteistyökykyisiä. Yhteistyö työelämän kanssa oli saumatonta. Myös keskinäinen yhteistyö toimi. Käytännössä yhteistyö näkyi mm. oman järjestön Ammatillisten Kurssikeskusten Liiton perustamisena. Tästä liitosta kehittyi vähitellen yksi merkittävimmistä ja ammattitaitoisimmista Suomen koulutuspolitiikan vaikuttajista. Koulutuspoliittisessa kiistassa ikäneutraalin ammatillisen koulutuksen ja erillisen ammatillisen aikuiskoulutuksen paremmuudesta, liitto oli vahva erillisen aikuiskoulutuksen ja samalla työelämänkehittämisen puolestapuhuja.
Liitto oli koko toimintansa ajan joustava. Tämä kävi ilmi mm. nimen muuttamisesta paremmin sopimaan uuteen yhteiskunnalliseen ja koulutuspoliittiseen tilanteeseen. Tämä näkyi myös siinä, kun yhteiskunnassa koulutuspolittikan edunvalvonnassa tarvittiin suurempia ja vahvempia toimijoita, AKKL oli valmis etsimään ratkaisua, jossa koko järjestön toiminta oltiin valmiita lopettamaan.
Historiikin toimituskuntaan kuuluivat: Timo Kantokari puheenjohtajana, Jorma Sinkkonen kirjoittajana, Timo Karkola, Heikki Sederlöf, Johan Hahkala ja sihteerinä Eira Jokivaara.
Historiikin hinta on 27,50 €/kpl ja AMKEn jäsenet voivat sitä tilata linkistä, eri tarkoituksiin esim. annetttavaksi lahjaksi henkilöstölle.
Lisätietoja:
Jorma Sinkkonen 0400 344 334
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki
