15.10.2015
Suomalaisille ammatillisille tutkinnoille olisi maailmalla kysyntää, mutta lainsäädäntö ja tutkintojen ammattitaitovaatimukset eivät mahdollista tutkintojen myyntiä. Helsingin Sanomien pääkirjoituksen (12.10.) mukaan kansainvälisessä kilpailussa 80 prosenttia koulutusviennistä on tutkintoon johtavien koulutusohjelmien myyntiä.
Hallitusohjelmaankin kirjattu koulutusviennin esteiden poistaminen on syytä tehdä viimeistään nyt, mieluummin jo eilen.
Nykyisenkin lainsäädännön puitteissa on mahdollista myydä erilaisia koulutuksen kehittämiseen liittyviä asiantuntijapalveluja ja lyhytkursseja. Eri kouluasteiden ja yritysten yhteistyönä on viety esimerkiksi räätälöityä täydennyskoulutusta muun muassa Kiinaan, Saudi-Arabiaan ja Chileen. Ammattitaitokilpailuvalmennusta on järjestetty venäläisille opiskelijoille ja opettajille ja opettajakoulutusta kiinalaisille opettajille.
Opetushallituksen rahoittaman ammatillisen koulutuksen viennin edistämishankkeen yhteydessä on laadittu raportti, jossa eritellään lainsäädännön aiheuttamia esteitä koulutusviennille. Raportin mukaan nykyisessä lainsäädännössä ammatillisen koulutuksen vientiä vaikeuttaa järjestämisluvassa määritelty opetuksen järjestämispaikka sekä erityisesti opetus- ja tutkintokieli.
Perustutkintojen tutkintovaatimukset edellyttävät muun muassa äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opintoja ammattitaitoa tukevina opintoja. Osassa aikuisten näyttötutkinnoissa puolestaan on sellaisia ammatillisia osaamisvaatimuksia, jotka edellyttävät suomen tai ruotsin kielen taitoa.
- Vaikka koulutus saataisiinkin järjestää muulla kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä, tulisi esimerkiksi kiinalaisen opiskelijan osoittaa hallitsevansa suomen kieltä täyttääkseen tutkinto- tai osaamisvaatimukset, selittää johtaja Mervi Jansson Koulutuskuntayhtymä Omniasta.
Kansallisen lainsäädännön tavoitteena on varmistaa, että Suomessa asuva väestö saa koulutuksen ja suomalainen työ-ja elinkeinoelämä ammattitaitoisia osaajia. Tämän tavoitteen mukana on tullut tutkintojen myynnin estäviä rajoitteita muun muassa järjestämislupiin ja tutkintojen osaamisvaatimuksiin.
Yksi ilmentymä lainsäädännön tavoitteesta on virallisten tutkintotodistusten kieli: todistukset on saatavilla vain suomen, ruotsin ja saamen kielellä. Asiakkaat kuitenkin arvostaisivat suomalaista tutkintotodistuksen saamista korkealle. Lisäksi tutkintotodistuksen myöntäminen toisi merkittävän lisäarvon koulutukseen osallistujalle, ilmenee raportin yhteydessä toteutetun haastattelukyselyn tuloksista.
Kansallisen lainsäädännön tavoite, taata suomalaisille koulutus ja työelämälle osaajat, ei saisi estää liiketoimintaa; ulkomaisen asiakkaan, joka haluaa ostaa suomalaisen tutkinnon, pitäisi voida ostaa sellainen.
- Suomessa olisi nytkin yli 360 tutkintoa myytävänä ja tutkinnonosat moninkertaistaa myyntiartikkelit noin 4000:een, kertoo Jyväskylän koulutuskuntayhtymän koulutusviennistä vastaava projektipäällikkö Kirsi Koivunen.
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki
