Suomi jälkijunassa viitekehykseen

09.06.2017

Suomesta voi tulla 33 maa, joka kytkee kansallisen tutkintojen viitekehyksen eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen (EQF), kertoi Jens Bjornevold Cedefopista Opetushallituksen seminaarissa torstaina 8.6.

Esitys kansalliseksi tutkintojen viitekehyksestä valmistui jo 2009, mutta sitä koskeva laki astui voimaan vasta maaliskuussa 2017. Asiasta annettiin kolme lakiesitystä ennen kuin eduskunta hyväksyi viitekehyksen.

- Suomi ei ollut alun perin innostunut viitekehyksestä, muistelee AMKEn toimitusjohtaja Petri Lempinen. Hän oli vuosina 2004-2006 jäsen Euroopan komission työryhmässä, joka loi EQF:n perusteet. Lempinen oli mukana myös opetusministeriön viitekehystyöryhmässä 2008-2009.

Bjornevoldin mukaan kansallinen tutkintojen viitekehys löytyy nykyisin 39 eurooppalaisesta maasta.

- EQF oli katalysaattori kansallisille viitekehyksille ja edellyttää niiden huomioivan ammatillisen ja korkeakoulutuksen, mikä oli aikanaan uutta. Viitekehykseen on mahdollista tuoda osaamista julkisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelta.

Viitekehys on viivästymisestään huolimatta vaikuttanut ammatillisen tutkintojen perusteiden uudistamiseen. Ammattikorkeakouluissa on sen avulla määritetty opinnäytetyössä näytettävää osaamista. Tampere 3 yliopistofuusiossa on viitekehyksen periaatteiden mukaan uudistettu tutkinto-ohjelmia.

Lasikatto ammatilliselle osaamiselle?

Suomen kansallinen tutkintojen viitekehys muodostuu 8 tasosta, joille tutkinnot sijoitetaan. Ammatilliset perustutkinnot ja ammattitutkinnot sisältyvät tasolle 4 ja erikoisammattitutkinnot tasolle 5. Korkeakoulututkinnot ovat tasoilla 6-8.

- Viitekehys näyttää muodostuneen lasikatoksi, joka määrittää ammatillisen koulutuksen osaamiselle ylärajan, Lempinen pelkää. Alkuperäinen esitys viitekehykseksi sisälsi erikoisammattitutkintoja tasolla 6. Valmistelun venyessä näiden tutkintojen perusteita muutettiin, ja ne siirrettiin tasolle 5.

Viitekehyksen vaativuustasot kuvaavat mitä sen tasoisen tutkinnon suorittanut henkilö tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään.

Bjornevoldin mukaan EQF on tehnyt korkean ammatillisen osaamisen näkyväksi.

- Saksassa ammatillista koulutusta löytyy tasolta kuusi ja Sveitsistä jopa tasolta kahdeksan, johon Suomessa kuuluvat tohtorin tutkinnot.

Lempisen mukaan nykyisellään viitekehys kuvaa enemmän koulutusjärjestelmän rakenteita kuin työelämässä tarvittavaa osaamista. Ammatillisen koulutuksen kannalta on ongelma, että perustutkinnot ja ammattitutkinnot on sijoitettu samalle tasolle neljä. Myös ylioppilastutkinto on tällä tasolla.

- Tutkintojen viitekehys on muutosvoima osaamisperusteisuuteen, ei vain mekaaninen työkalu eri maiden tutkintojen vertailuun, sanoi opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Viitekehyksen vaativuustasot kuvaavat mitä sen tasoisen tutkinnon suorittanut henkilö tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään.

Viitekehys lisää suomalaisen tutkintojärjestelmän tunnettavuutta, mikä helpottaa kansainvälistä liikkuvuutta ja koulutusviennin mahdollisuuksia.

Viitekehyksen vaativuustasot kuvaavat mitä sen tasoisen tutkinnon suorittanut henkilö tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään.

Taustaa

Viitekehys on Suomessa elänyt jo pitkään, vaikka laki tuli voimaan vasta 2017 maaliskuussa.

Kansallisesta tutkintojen viitekehyksestä linjattiin koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007-2012. Sen mukaisesti opetusministeriö asetti 2008 työryhmän valmistelemaan viitekehystä tuoreen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) linjausten mukaisesti.

Työryhmäesityksen perusteella Kiviniemen hallitus antoi lokakuussa 2010 lakiesityksen viitekehyksestä, mutta se raukesi vaalikauden päättyessä. Toinen lakiesitys tuli Kataisen hallitukselta toukokuussa 2012, mutta sivistysvaliokunta ei käsitellyt sitä. Kolmas esitys tuli Sipilän hallitukselta lokakuussa 2016. Tämä laki läpäisi eduskunnan ja tuli voimaan maaliskuussa 2017.

Yhdeksän vuoden suomalaisen valmistelun aikana EU:n EQF suositus vuodelta 2008 EQF suositus on ehditty kertaalleen uudistaa keväällä 2017.

Takaisin