Suomella ei ole varaa menettää osaamiskilpailukykyä – tarvitaan vakaata ammatillisen koulutuksen rahoitusta

13.08.2020

Valtionvarainministeriön esitys ammatillisen koulutuksen määrärahoiksi ei tarjoa edellytyksiä koulutuksen pitkäjänteiselle kehittämiselle. Esityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahat pienenisivät 31 M€. Niistä puuttuvat hallitusohjelman ns. tulevaisuusinvestoinnit, jotka tulee ehdottomasti toteuttaa, muistuttaa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. 

Suomen talouden lähivuodet näyttävät synkiltä. Jo nyt olemme kokeneet työttömien määrän jyrkän nousun.  Koulutus on tehokas keino ennaltaehkäistä työttömyyttä ja parantaa työllisyyttä. Koulutus vähentää myös työttömyyden aiheuttamia sosiaalisia ja psyykkisiä haittoja. On väärin, että opetusministeriön hallinnonalan leikkausten lisäksi myös työministeriön työvoimakoulutuksena toteutettavan tutkintokoulutuksen, maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä palkkatuen määrärahoja pienennetään noin 40 M€. 

- Kahden viime vuoden aikana ammatillisen koulutuksen määrärahoja on lisätty ja olemme vasta toipumassa vuonna 2014 alkaneista toimintaa vakavasti haitanneista satojen miljoonien eurojen leikkauksista. Uusien leikkausten sijaan tuleville vuosille tarvitaan vakaata ja riittävää rahoitusta, jotta emme menetä kilpailukykyämme, korostaa AMKEn puheenjohtaja teollisuusneuvos Kari Kallonen. 

Työttömyyden hoidon lisäksi työikäisten osaamisen kehittämisen tarve kasvaa nopeasti. Jo nyt tarpeet kasvavat nopeammin kuin niihin suunnattavat resurssit.  Lisäksi oppivelvollisuuden laajentaminen hallituksen esittämässä muodossa nostaa rahoitustarvetta vähintään 150 M€ vuodessa.  

- Suomi on rakentanut hyvinvointiyhteiskunnan korkean osaamisen varaan. Keskeinen osa tätä osaamista on vahva ammattiosaaminen. Tätä osaamista ei pidetä yllä rahoitusleikkauksilla, eikä tekemällä koulutuksesta hankkeiden palapeliä. Tarvitsemme pitkäjänteistä koulutuspolitiikkaa, painottaa AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu. 

Tärkeää on, että nykyisen ammatillisen koulutuksen rahoitustason lisäksi opetushenkilöstön ja toiminnan kehittämiseen suunnatuista määrärahoista pidetään kiinni ja ne muutetaan pysyviksi. Oppivelvollisuuden laajentaminen tulee toteuttaa kustannuksiltaan niin, että jatkuvan oppimisen kasvavat rahoitustarpeet voidaan kattaa. Jotta hallitus pystyy toteuttamaan lupauksensa, ja pystytään tekemään kestävää ammatillisen koulutuksen kehittämistä, tarvitaan perusrahoituksen nostoa vähintään 200 M€ vuodessa. 

Takaisin