SAKKY: Uutta näkökulmaa keskusteluun ammatillisesta koulutuksesta

26.10.2018

Viime aikoina on eri medioissa erityisesti valtakunnan tasolla käyty hyvin vilkasta keskustelua ammatillisen koulutuksen nykytilasta. 

- Kiinnostus koulutusta kohtaan kertoo sen tärkeydestä. Keskusteluun on kuitenkin hyvä tuoda myös koulutuksen järjestäjän näkökulma sekä kerätyn palautteen keskeisiä tuloksia, kirjoittaa Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Helve Savon sanomissa 25.10.

Ammatillisen koulutuksen uudistus on suurin suomalaisessa koulutusjärjestelmässä tehty kertamuutos. Muutostarve oli ilmeinen. Uudistuksen nopeus yhdessä ison rahoitusleikkauksen kanssa synnytti hyvin haastavan tilanteen. 

- Työ on yhä kesken, Helve muistuttaa.

Helve ei allekirjoita kaikkia julkisuudessa esitettyjä väitteitä ammatillisen koulutuksen nykytilasta. Haasteita hänen mukaansa toki on ja niiden osalta tehdään kovasti työtä. 

- Ammatillinen koulutus todellakin uudistui, eikä se ole enää se perinteinen ”amis” mikä monien muistoissa elää vahvasti. Oppiminen tapahtuu nykyisin sekä oppilaitoksen omissa tiloissa, työpaikoilla että digitaalisissa oppimisympäristöissä. Näiden kautta rakentuvat täydet työpäivät kunkin opiskelijan arjessa eri tavoin. Opintojen eteneminen tapahtuu henkilökohtaisten suunnitelmien mukaisesti, mutta aina tutkintovaatimusten kriteerit täyttäen. 

Helve kirjoittaa keskustelussa unohtuvat usein myös sen, että koulutuksen järjestäjät ovat monipuolisia työelämän osaamisen kehittäjiä sekä yritysten henkilöstön ja aikuisten kouluttajia. 

- Tämä laaja-alainen toiminta ja sen tuloksellisuus ei ole tullut keskusteluissa juurikaan esille, Helve toteaa.

Henkilöstö, niin opettajat kuin muukin henkilökunta on joutunut venymään uudistuksen läpiviemisessä. Muutosta on lisännyt uudistuneet virka- ja työehtosopimukset sekä lisääntyneet hallinnolliset tehtävät.

Miten rahoitus ohjataan?

Helve kertoo Savon ammattiopistossa saadun rahoituksen jakautuvan siten, että opetukseen ohjataan kaikki mahdollinen. 

- Vuonna 2016 meillä opetukseen käytettiin 61 prosenttia, kiinteistöihin 14, ruokailuun 6 ja yhteisiin toimintoihin, kuten tietohallintoon, opiskelijapalveluihin, opetuksen muihin järjestämiskuluihin, rehtoreihin jne. 12 prosenttia, Helve listaa.

Helve kertoo opiskelijoiden antaman palautteen parantuneen aikaisemmista vuosista. 

- Asteikolla 1–5 saatujen palautteiden keskiarvo on tällä hetkellä 4,01, kun se vuonna 2017 oli 3,97. Vastaavasti työelämältä saatu palaute on 4,02 (3,69). 

Myös muut tulokset näyttävät valoisilta. Päättökyselyn mukaan 79 prosenttia on työllistynyt valmistumisen jälkeen, kun vuonna 2017 työllistyneitä oli 63 prosenttia. Tutkintoja on suoritettu 2 406, mikä on myös edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän.

Sakkyn keväällä 2018 toteutettujen sidosryhmille ja valmistuneille suunnattujen kyselyiden mukaan 93 prosenttia yritysyhteistyötahoista oli tyytyväisiä Sakkyn toimintaan. Kumppanuussopimuksen tehneistä yrityksistä tyytyväisiä olio jopa 96 prosenttia. Valmistuneista 79 prosenttia koki erityisesti työpaikoilla oppimisen edistävän opintojaan ja arvioivat työelämätaitojensa vastaavan hyvin odotuksia. Valmistuneista 83 prosenttia on jo suositellut tai suosittelisi lämpimästi Sakkya opiskelupaikkana. 

- Tuloksissa ei ole ilmennyt sitä romahdusta, jonka voin kuulla ja lukea viimeaikaisesta keskustelusta, Helve toteaa.

Mitä Helve tekisi kuntayhtymän johtajana, jos saisi lisää taloudellista liikkumavaraa?

- Kohdentaisin sen ensisijaisesti opiskelijoiden ohjaukseen, henkilökohtaisten oppimispolkujen laadintaan, eniten tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukemiseen ja opetusteknologisten sovellutusten nopeampaan käyttöönottoon. Niihin toimiin ja opiskelijoihin, joihin taloudelliset leikkaukset ovat iskeneet kovimmin.
 

Takaisin