07.07.2016
Oppimisen merkitykset syntyvät oppijalle tosielämän tilanteissa kertyneiden kokemusten kautta. Kun oppiminen viedään sinne, missä sitä tarvitaankin, käytäntö ja teoria kohtaavat luontevasti. Yleissivistyksen ja ammatillisen osaamisen hankkiminen voivat sulautua toisiinsa, kun opinnot henkilökohtaistetaan. Vahva työelämälähtöisyys koulutuksen toteutuksessa ja moniammatillinen työote tukevat opiskelijan arjentaitojen kehittymistä. Näin luodaan vankka pohja elinikäiselle oppimiselle.
Suomessa näitä produktiivisen oppimisen perusideoita on sovellettu käytäntöön hyvällä menestyksellä esimerkiksi joustavan perusopetuksen luokilla ja aiemmin JOPOn esikuvina toimineissa Omaura-ryhmissä.
Kansainvälisessä Erasmus+ -ohjelman kaksivuotisessa Proved-hankkeessa produktiivista oppimista pilotoitiin ensimmäistä kertaa ammatillisessa koulutuksessa. Hankkeeseen osallistui oppilaitoksia Saksasta, Kreikasta, Liettuasta ja Suomesta ja sitä koordinoi IPLE (Institute for Productive Learning in Europe). Hankkeen yleisenä tavoitteena oli ammatillisesta koulutuksesta syrjäytymisen ehkäiseminen.
Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian aikuisopiston pedagoginen päällikkö Eeva Hellsten kertoo, että Omniassa Proved-hankkeen avulla haettiin uusia näkökulmia ja ratkaisuja nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) koulutuksia silmällä pitäen.
Hellstenin mukaan nuorten aikuisten opiskeluvalmiudet ja arjen hallinnan taidot vaihtelevat huomattavasti varsinkin maahanmuuttajavaltaisissa ryhmissä.
- Tarvitaan uusia luovia ratkaisuja, jotta oman oma alan löytymistä, kielitaitoa ja motivaatiota voidaan tukea. Näin taklataan myös oppimisvaikeuksia, vahvistetaan luottamusta omiin kykyihin ja luodaan uskoa omiin mahdollisuuksiin.
Ammatillisen koulutuksen todellisuus on Proved-hankkeeseen osallistuneissa maissa hyvin erilainen. Niinpä myös käytännön toteutukset poikkesivat toisistaan. Berliiniläisessä Georg Schlesinger Berufsschule´ssa hanketoiminnan piiriin osallistui ryhmä valmentavan koulutuksen opiskelijoita. Kreikan Patrasissa produktiivista oppimista pilotoitiin tekniikan opiskelijoilla. Liettuassa osaamistaan oli kartuttamassa rakennusalan opiskelijoita ja omaa koulutusalaa vielä hakevia nuoria aikuisia.
Omniassa produktiivisen oppimisen ideoita sovellettiin aikuisopiston monikulttuurisessa NAO-ryhmässä. Hiusalan perustutkinnon ensimmäisiä tutkinnonosia opiskellut ryhmä koostui suurimmaksi osaksi maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista. Monille heistä heikko kielitaito ja puutteelliset opiskeluvalmiudet tekevät koulutuksesta tavallistakin haasteellisempaa.
Ryhmää luotsanneen Lotta Kuivalaisen mukaan työ asettaa haasteita kulttuurienvälisen viestinnän osaamiselle, mutta myös opettaa sitä. Tuntien pitäminen ei riitä, vaan kouluttujan tulisi sitoutua kokonaisvaltaisemmin erilaisten oppijoiden koulutuksen etenemiseen. On tärkeää jatkuvasti varmistaa, että asiat on todella ymmärretty ja muistutella opiskelijoita esimerkiksi aikatauluista.
Puutteellisesta kielitaidosta ja ohuesta koulutustaustasta johtuen kirjalliset työt tuottavat monille maahanmuuttajataustaisille NAO-opiskelijoille suuria haasteita. Digioppimisen käytäntöjen ja mobiililaitteiden hyödyntämisen kehittäminen koulutuksen työkaluina olivatkin Proved-hankkeessa Omnian erityistehtävänä.
Opetuksessa käytetiin mobiilisovelluksia, videoita ja blogia. Niiden avulla opiskeltiin esimerkiksi ammattisanastoa, asiakaspalvelua ja markkinointia. Opiskelijat motivoituivat näin harjoittelemaan niin suullista kuin kirjallistakin kielitaitoaan sekä esiintymistä. Tämä tuki opiskelijoiden itsetuntemuksen kehittymistä ja itsetunnon vahvistumista. Videot koettiin myös hyväksi keinoksi jäsentää työprosesseja. Opiskelijoiden halukkuus hyödyntää mobiililaitteita ja -sovelluksia oppimisensa tukena yllätti kouluttajansa myönteisesti.
Kuluneena lukuvuotena Kuivalaisen ryhmässä opiskeli viisi iranilaista miestä ja heidän opiskelutovereinaan seitsemän naista, joista kolme oli Suomesta, kolme Virosta ja yksi Venäjältä. Nuorten aikuisten osaamisohjelman avulla koulutuksen syrjään kiinni päässeistä 12 opiskelijasta yksitoista suoritti hiusalan perustutkinnosta kaksi pakollista tutkinnon osaa ja yksi yhden osan. Kaikki heistä jatkavat seuraavana lukuvuotena tutkinnon suorittamista ja valmistuminen häämöttää keväällä 2017.
Vaikka produktiivisen oppimisen ideat pitkälti jo toteutuvatkin suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa, pitää Eeva Hellsten hankkeeseen osallistumista kuitenkin antoisana. Hänen mukaansa kansainvälinen yhteistyö auttaa tunnistamaan suomalaisen ammatillisen koulutuksen vahvuuksia ja haasteita.
- Ollaan oikeilla linjoilla, kun koulutus kehittyy yhä asiakas- ja työelämälähtöisemmäksi. Produktiivinen oppimisen näkökulmat ovat erityisen tarpeellisia, kun mietitään sitä, miten haasteellisessa asemassa olevien nuorten ja nuorten aikuisten koulutus olisi parasta toteuttaa.
Teksti: Petri Hänninen
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki
