Polkua peruskoulusta ammattiopintoihin pitäisi tasoittaa

31.12.2018

Kun peruskoulun ovi sulkeutuu viimeistä kertaa, nuoren maailma muuttuu. Kaukajärven koululla Tampereella on käytössä toimintamalli, jonka avulla peruskoulun ja ammattiopintojen väliselle kuilulle rakennetaan siltaa.

Kaukajärven, Etelä- ja Pohjois-Hervannan koulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat voivat opiskella puolet lukuvuodesta päivän viikossa Tampereen Seudun ammattiopisto Tredussa.

He opiskelevat siellä peruskoulun valinnaisaineita, fysiikan, äidinkielen ja oppilaanohjauksen opintoja. Sisällöt tulevat peruskoulun opetussuunnitelmasta ‒ opiskeluympäristö vain on toinen.

Käytännönläheistä opiskelua, josta pidetään

Oppilaat opiskelevat aineita kuudella alalla: sähkö-, puu-, muovi- ja kumialalla, media-alalla, automaatioalalla sekä kone- ja tuotantotekniikan alalla. Lisäksi he tutustuvat muihin Tredun Hervannan toimipisteen aloihin.

Koulujen yhteistyötä on tehty nyt neljä vuotta. Kokemukset ovat hyviä: oppilaat pitävät käytännönläheisestä opiskelusta.

Peruskoulun aineita toisella tavalla

‒ Lähdimme liikkeelle kunnianhimoisesti. Ensimmäinen erä opiskelijoita rakensi puhelimen kaiuttimet. He rakensivat niihin sisällöt sähköalalla, muovikuoret muovi- ja kumialalla, puiset telineet puualalla ja kirjoittivat lopuksi raportin media-alalla, selittää Kaukajärven koulun opinto-ohjaaja (opo) Mia Gerdt.

‒ Fysiikan oppisisällöt opetti sähköalan opettaja, äidinkielen sisällöt media-alan opettaja. Näin oppilaat opiskelivat huomaamattaan peruskoulun aineita ihan toisella tavalla.

Erilainen koulupäivä motivoi

Tandemiksi kutsuttu toimintamalli menee näin: kun peruskoulun seitsemäsluokkalaisille esitellään valinnaisaineita, joita he voivat valita seuraavina vuosina, Tandem-opinnot ovat yksi vaihtoehto.

‒ Osa sen valinneista oppilaista on nimenomaan kiinnostunut tekniikan aloista. Osa haluaa tutustua paremmin ammattiopintoihin. Osaa taas motivoi se, että he saavat olla päivän viikossa jossain muualla kuin tavan koulussa.

Tandem-opinnoissa aloittaa vuosittain 12‒16 oppilasta. Määrä on pieni, mutta kokemukset ovat olleet todella hyviä.

Päivän jälkeen opolle hehkuttamaan

‒ Ammatillisen polun valinneet oppilaat ovat hyvin sitoutuneita opintoihinsa, ja he ovat olleet tyytyväisiä. Nuoret ovat päässeet tutustumaan moniin aloihin, mutta ovat lisäksi kasvaneet ihmisinä, Gerdt kuvaa.

‒ He ovat ottaneet rohkean askelen nuorina, uskaltaneet lähteä amismaailmaan pari vuotta muita nuorempina. Se on antanut heille itsetuntoa.

Paras palaute: ei poissa Tandem-päivinä

‒ Paras palaute on se, että opiskelijat eivät ole koskaan poissa Tandem-päivinä. Monesti on käynyt niin, että jos koulupäivä on loppunut vaikka kolmelta, oppilaat eivät painelekaan kotiin. He tulevat opon luokse koululle hehkuttamaan, mitä he ovat sinä päivänä tehneet.

Ainoa negatiivinen asia Tandemista on opettajanhuoneiden päässä. On melkoista säätöä rakentaa lukujärjestys niin, että samalle päivälle saadaan valinnaisaineet, fysiikka ja äidinkieli.

Palapelin yksinkertaistamiseksi Tandem-oppilaat onkin jouduttu siirtämään samalle luokalle.

Läheltä on löydyttävä 

Yksittäisellä koululla ja opollakin on Gerdtin mielestä pelivaraa järjestää asioita, jos tahtoa löytyy. Yhteistyöverkostojen läheisiin ammattioppilaitokseen on kuitenkin oltava kunnossa.

Näitä räätälöityjä ratkaisuja pitää tehdä lähellä, Gerdt painottaa.

‒ Näille nuorille on hyvin tärkeää, että pysytään lähellä. Kuuden kilometrin matka vaikka täältä Kaukajärveltä Tampereen keskustaan on tosi pitkä. Jos lähiyrityksistä ja lähellä olevasta ammattikoulusta löytyy joustoa, homma toimii.

Alan kokeilu voisi sitouttaa ammattiopintoihin

Yhteistyöstä hyötyy myös ammattioppilaitos. Opetushallituksen mukaan useampi kuin joka kymmenes ammatillisen perustutkinnon opiskelijoista keskeytti opintonsa vuonna 2017. Noin kolmannes heistä siirtyi muihin opintoihin.

Opintoalaa myös vaihdetaan paljon ensimmäisen syksyn aikana.

‒ Luulen, että sitoutumista opintoihin lisää se, mitä aikaisemmin nuoret pääsevät omakohtaisesti kokeilemaan jotain alaa ja innostumaan siitä.

Pikasilmäys ei riitä motivoimaan

Mia Gerdt on toiminut opona Kaukajärvellä kuusi vuotta. Hänen mielestään peruskoulusta eteenpäin lähtevien polkua varsinkin ammattiopintoihin pitäisi vähän tasoittaa.

‒ Suurin haaste on porukka, joilla ei ole motivaatiota opiskella peruskoulussa. Ei jaksa eikä saa kiinni yläkoulun opinnoista. On myös näköalattomuutta. Ei nähdä, mihin koulutusta tarvitaan, eikä oikein innostuta mistään.

‒ Juuri heidät pitäisi saada tutustumaan ammatillisiin opintoihin tekemisen ja kokemisen kautta. Siihen ei riitä kahden tunnin ryhmässä kiertäminen. Epämotivoituneillekin nuorille pitäisi voida rakentaa toisenlaisia perusopetuksen polkuja.

Kolme kysymystä opinto-ohjauksesta

Mikä opinto-ohjauksessa toimii hyvin?

Se, että sitä ylipäätään on. Suomi on yksi harvoista maista, joissa sitä tehdään järjestelmällisesti. Ammattikuntaa arvostetaan, saamme tehdä työtä rauhassa.

Opinto-ohjaajat tuntevat toisensa yli kouluasteiden ja koulutusjärjestäjien rajojen. Yhteistyö toimii hyvin.

2. Mitä olisi kehitettävä?

Asiat eivät ole joka paikassa hyvin. Koska valtakunnallista määräystä ohjattavien määrästä opoa kohti ei ole, se antaa mahdollisuuden kuntakohtaisiin tulkintoihin. Yhdellä opolla ei saisi olla ohjattavia enemmän kuin 200‒

Järjestelmällistä täydennyskoulutusta myös ohjausmenetelmiin ja ohjauskeskusteluihin sekä pienryhmäohjauskoulutusta. Täydennyskoulutus on nyt enemmän koulutuskentän infoja ja eri aloille tutustumista, mikä on todella hyödyllistä.

3. Miten itse kehittäisit opinto-ohjausta?

Palkkaisin kaupungin tasolle opoja, jotka ohjaisivat nimenomaan kouluasteelta toiselle siirtyviä. Heidän toimenkuvaansa kuuluisi tutustuttaa ja saattaa peruskoululaisia toiselle asteelle. ”Nivelopo” organisoisi tutustumisia, veisi oppilaita tarvittaessa kädestä pitäen toiselle asteelle. Hän tutustuisi nuoriin jo peruskoulun puolella ja olisi heille läsnä vielä silloin, kun he aloittavat toisen asteen opinnot. Hän olisi pitemmän aikaa kanssakulkija, ehkä toiselta asteelta korkea-asteellekin.

Teksti: Riitta Gullman
Kuva: Marjaana Malkamäki

Juttu on osa EK:n Osaamistakuu-juttusarjaa

Takaisin