Osaamisen vastuunkantajat – AMKEn johto koolla

13.03.2020

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEn Johdon foorumi kokosi 70 ammatillisen koulutuksen johtajaa keskiviikkona 11.3. Eteläranta 10:een. Päivän teemana oli Osaamisen vastuunkantajat. 

Valtiosihteeri Tuomo Puumala puhui ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen yhteistyöstä. Ammattikorkeakoulujen vuonna 2017 aloittaneissa opiskelijoissa 47,4 prosentilla oli taustalla ammatillinen tutkinto ja yliopistoissa 2,5 prosentilla.  

‒  Siirtymien sujuvoittaminen ammatillisesta korkeakouluun on tärkeää erityisesti opiskelijan motivaation kannalta, sanoi Puumala. 

Valtiosihteeri Tuomo Puumala puhui ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen yhteistyöstä

Korkeakouluvision mukaan puolella 25–34-vuotiaista tulisi olla korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä. Puumalan mukaan tämä edellyttää, että yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut jatkaisi korkeakouluun.

Joustavuutta järjestämislupiin

Mikko Heinikoski SAK:sta, Sanja Mursu Kuntatyönantajista, Marja Vartiainen Suomen Yrittäjistä, Leena Kaivola Aikuiskoulutus Taitajasta ja Pasi Kankare Careeriasta etsivät Sitran Milma Arolan johdolla paneelissa vastausta kysymykseen Osaaminen ja työmarkkinoiden kohtaanto – kuka kantaa vastuun osaamisesta?

Paneelissa etsittiin vastausta kysymykseen Osaaminen ja työmarkkinoiden kohtaanto – kuka kantaa vastuun osaamisesta?

Panelistit korostivat, että ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli kohtaanto-ongelmien ratkaisemisessa. Koulutuksen järjestäjillä pitäisi olla kuitenkin nykyistä joustavammat mahdollisuudet toteuttaa tutkintoon johtavaa koulutusta alueen yritysten tarpeiden mukaisesti.

‒    Koulutuksen järjestämislupaprosessi on jäykkä ja käsittelyajat pitkiä. Tässä on kehitettävää, totesivat Kaivola ja Kankare.

Vuosikellolla ennakoitavuutta rahoitushakuihin

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Mika Tammilehto kertoi tällä viikolla julkistetusta ammatillisen koulutuksen vuosikellosta, johon on koottu kaikki keskeisimmät rahoitukseen liittyvät aikataulut. Vuosikello sisältää sekä valtionosuusrahoituksen, strategiarahoituksen että valtionavustusten hakemiseen ja jakamiseen liittyvät aikataulut. 

Tammilehdon mukaan tavoitteena on, että koulutuksen järjestäjät voivat varautua nykyistä paremmin rahoitushakuihin.

Ylijohtaja Mika Tammilehto kertoi tällä viikolla julkistetusta ammatillisen koulutuksen vuosikellosta

‒ Ammatillisen rahoituslain avaamisen yhteydessä voi vielä tapahtua vuosikelloon vaikuttavia muutoksia. Tästä syystä vuosikello ei koske vielä vuotta 2021. 

AMKEn puheenjohtaja Kari Kallosen mukaan nyt saatu vuosikello lisää selkeästi toiminnan ennakoitavuutta.

‒ Yhtä tärkeää kuin on hakuaika, on pitävä päätösaikataulu. Hieman vuosikello tosin vielä jätättää, Kallonen totesi.   

Osaamisen tiekartta valmisteilla

Hallitus antaa vuonna 2020 eduskunnalle koulutuspoliittisen selonteon, jolla luodaan tilannekuva ja arvio koulutuksen nykytilasta. Vuoteen 2030 ulottuva tavoitetila sisältää toimenpiteet koulutus- ja osaamistason nostamiseksi, koulutuksellisen tasa-arvon ja saavutettavuuden parantamiseksi, lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja Suomen houkuttelevuuden edistämiseksi.

‒ Luonnos koulutuspoliittiseksi selonteoksi lähtee laajalle lausuntokierrokselle syys-lokakuussa, kertoi opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Petri Haltia.

AMKEn Johdon foorumissa esiintyivät lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja Taina Susiluoto, Varman johtaja Katri Viippola sekä Skanskan aluejohtaja Ilpo Luhtala. 

Takaisin