24.05.2024
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien arvio tulevaisuuden kehitysnäkymistä on synkkä. Taustalla ovat hallituksen kehysriihessä päättämät 100 M€:n leikkaukset ammatillisesta koulutuksesta. Samanaikaisesti valmisteilla on useita muutoksia, jotka iskevät erityisesti ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Tiedot selviävät Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEn toukokuussa toteuttamasta kyselystä.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjistä 92 prosenttia arvioi, että kehitysnäkymät heikkenevät lähivuosina. Syynä tähän on hallituksen päätös kehysriihessä leikata 100M€ ammatillisesta koulutuksesta.
- Valmisteilla on myös useita muita muutoksia, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti erityisesti ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Aikuiskoulutustuki lakkautetaan, työnantajien koulutustuki poistetaan, mahdollisuus kerätä opiskelijamaksuja poistetaan, ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan, luettelee johtava asiantuntija Satu Ågren Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEsta.
Ammatin vaihtaminen vaikeutuu
Rahoitusleikkaus kohdistetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksella aikuisille, jo ammatillisen perustutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittaneille kohdentuvaan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen koulutukseen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen. Noin puolet kyselyyn vastanneista koulutuksen järjestäjistä arvioi, että 25–50 prosenttia heidän opiskelijoistaan lukeutuu tähän kohderyhmään.
- Uudelleen kouluttautumiselle on yleensä hyvät perustelut, kuten työelämän muutokset, työttömyys, halu työskennellä itseään paremmin motivoivalla alalla työperäiset vammat tai sairaudet, painottaa Ågren.
Koulutuksen järjestäjien mahdollisuudet vastata työ- ja elinkeinoelämän muuttuviin osaamis- ja koulutustarpeisiin heikentyvät merkittävästi.
Ågrenin mukaan vaikutukset kohdistuvat kipeästi alueille, joilla on väestökatoa, työttömyyttä ja elinkeinorakenteen muutosta. Myös uudelleenkouluttautuminen säänneltyihin työvoimapula-ammatteihin, kuten lähihoitajaksi, vaikeutuu.
Toimintaa sopeutetaan muuttuvaan rahoitukseen
Kyselyn mukaan valtaosa koulutuksen järjestäjistä joutuu käynnistämään erilaisia toimia rahoituksen supistumisen ja leikkauksen kohdentumisen vuoksi.
- Yleisintä on koulutustarjonnan vähentäminen ja uudelleensuuntaaminen, mikä voi vaikuttaa henkilöstötarpeeseen. Suuria investointeja siirretään eteenpäin, ostopalveluista vähennetään ja tilojen käyttöä tarkastellaan, Ågren tiivistää.
Maksuttoman oppimateriaalin rajaus lisää keskeyttämisiä ja byrokratiaa
Hallitus päätti kehysriihessä, että maksuton oppimateriaali rajataan sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta. Säästö olisi 12 miljoonaa euroa vuodessa.
Kyselyn perusteella koulutuksen järjestäjät selvittävät ja arvioivat parhaillaan eri toteutusvaihtoehtojen kustannuksia ja vaikutuksia.
- Tahtotilana on tarjota oppivälineet ja –materiaalit opiskelijoille myös jatkossa, mikäli talous sen vain sallii, toteaa Ågren.
- Maksujen periminen opintojen loppuvaiheessa olevilta opiskelijoilta lisäisi todennäköisesti jonkin verran opintojen keskeyttämistä. Lisäksi muutos aiheuttaisi koulutuksen järjestäjille hallinnollista työtä ja kustannuksia, hän jatkaa.
Edunvalvontakysely toteutettiin toukokuussa 2024. Siihen vastasi 62 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEn jäsentä, jolloin vastausaktiivisuus oli 71 prosenttia. AMKEn 87 jäsentä kouluttavat 98 prosenttia ammattiin opiskelevista nuorista ja aikuisista.
