28.06.2016
Toisen asteen koulutusvientiä pohtinut työryhmä korostaa koulutusviennin olevan liiketoimintaa, joka on taloudellisesti ja toiminnallisesti erotettava oppilaitoksen julkisesti rahoitetusta perustoiminnasta. Lainsäädännön mukaan julkisesti rahoitettua koulutuksella ei saa liiketoiminnan tavoin tavoitella voittoa.
Tutkintotavoitteisen koulutuksen vientiin sisältyy monia lainsäädäntöön liittyviä haasteita kuten opetuskieli, opetuksen järjestämispaikka, opetuksen maksuttomuus, opiskelijavalinta, opintososiaaliset edut ja kyseisen koulutuksen sisältyminen valtionosuuden piiriin ja se, ettei koulutusta voida järjestää voiton tavoittelemiseksi.
Työryhmä arvioi koulutusviennin suurimmiksi esteiksi toimijoiden hajanaisuuden, puuttuvat taloudelliset ja toiminnalliset resurssit, puutteet tuotteistamisessa ja markkinoinnissa sekä julkisorganisaatioiden rajoitetut liiketoimintamahdollisuudet. Työryhmä ehdottaa lukuisia toimenpiteitä koulutusviennin edistämiseksi toisen asteen koulutuksessa.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan hyvä alku tutkintojen koulutusviennille toisella asteella on tällä viikolla vahvistettava lainmuutos, joka mahdollistaa vientikokeilut ammatillisessa koulutuksessa EU/ETA-alueen ulkopuolella.
- Halukkaat voivat hakea kokeiluun elokuun alussa avautuvassa haussa. Saamme kokeilusta myös tietoa ja kokemuksia siitä, mitä koulutusviennin esteitä tulee vielä purkaa. Työryhmän esitykset antavat hyvän pohjan jatkovalmistelulle.
AMKE muistuttaa, että viennin edistäminen edellyttää tutkintojen soveltamista paikallisiin olosuhteisiin.
AMKEn jäsenten kokemusten mukaan julkinen sektori ja oppilaitokset haluavat solmia usein sopimuksia oppilaitosten kanssa. Toiminnan yhtiöittämisen vaikutukset liiketoiminnan syntyyn on harkittava tarkkaan.
Tutkintojen myöntäminen on tällä hetkellä vain koulutuksen järjestäjän oikeus. Työryhmä esittää määräaikaisen ja rajoitetun ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan myöntämistä EU ja ETA-maiden ulkopuoliseen koulutusvientiin profiloituvalle suomalaiselle yritykselle. Tällainen lupa ei oikeuttaisi valtionosuusrahoitukseen ja luvan saajan toimintaedellytykset tulisi arvioida säännöllisesti.
- Jos yritys saa järjestämisluvan tutkintoon johtavaan koulutukseen vientitarkoituksia varten, on sen täytettävä samat laatuvaatimukset kuin kotimaan työmarkkinoille kouluttavan oppilaitoksen, AMKE muistuttaa.
Työryhmä korostaa että koulutusviennin edistäminen ei tarkoita lukukausimaksuja suomalaisille ja EU/ETA-alueelta tuleville opiskelijoille.
Ammatillisen koulutuksen viennin esteitä on kartoitettu myös Opetushallituksen rahoittamassa Ammatillisen koulutuksen viennin edistämisen hankkeessa (http://www.ammatillinenkoulutusvienti.fi/ )
Korkeakoulutuksen viennin esteitä on jo purettu. Korkeakoulut voivat syksyllä 2015 hyväksytyn lain mukaisesti periä lukukausimaksuja EU/ETA maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.
Opetus- ja kulttuuriministeriä asetti 23.3.2016 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia esitys ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen koulutusviennin edistämiseksi. Työryhmän tuli kartoittaa koulutusviennin esteet, arvioida kansainvälistä kysyntää sekä koulutusviennin edistämiseksi. Lisäksi ryhmän tuli tehdä esitykset tarvittaviksi säädösmuutoksiksi ja muiksi toimenpiteiksi, joilla koulutusviennin esteet voidaan purkaa.
Koulutuksen järjestäjiä ryhmässä edustivat johtaja Mervi Jansson Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniasta, koulutusvientipäällikkö Kirsi Koivunen Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä sekä kv-koordinaattori Katariina Walker Oulun seudun koulutuskuntayhtymästä.
Vietävän hyvää toisen asteen koulutusta! Toimet toisen asteen koulutusviennin edistämiseksi
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki
