Nuorten tulevaisuusraportti 2019: Nuoret toivovat lisää opetusta ammatilliseen koulutukseen

23.05.2019

Ammattiin opiskelevat nuoret toivovat enemmän käytäntöä, lisää ja laadukkaampaa opetusta, kun taas joka viides lukiolainen kokee pakollisten aineiden määrän liian suurena. Tämä selviää Nuorten tulevaisuusraportti 2019 -tutkimuksesta, johon vastasi 14 000 nuorta.

Laadukas koulutus edellyttää riittäviä resursseja

Ammattiin opiskelijat haluavat kaikkea lisää opintoihinsa, toteaa johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Talous ja nuoret TATista. 

- Tulos ei yllätä, kun miettii keskustelua, jota toisen asteen koulutuksesta on käyty.

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEn johtava asiantuntija Satu Ågrenin mukaan palaute viestii siitä, että ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet mittavat rahoitusleikkaukset ovat vaikuttaneet erityisesti nuorten opiskelijoiden arkeen. 

- Rahoitusta on vähennetty kymmenen vuoden aikana yli 300 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan opiskelijamäärät ovat kasvaneet 16 prosenttia. Ammatillinen koulutus toteuttaa koko työikäisen väestön koulutusta ja lähes 70 prosenttia opiskelijoista onkin yli 20-vuotiaita, korostaa Ågren. 

- Tämä yhtälö ei enää toimi. Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitukseen tarvitaan vähintään 10 prosentin eli noin 80–100 miljoonan euron korotus.

Työelämää odotetaan innolla

Työ on tärkeää toisen asteen opiskelijoille: yli neljä viidestä uskoo löytävänsä oman paikkansa työelämässä. Myös jatkuvan oppimisen ja oman osaamisen kehittämisen käsitteet ovat nuorille tuttuja. Mielekkäimmät tavat ammattiin opiskeleville kehittää omaa osaamista ovat koulutus työssä tapahtuva oppiminen (43 %) ja työn ohessa tapahtuvaan koulutukseen osallistuminen (40 %). 

Osaaminen ei ole pelkkiä taitoja, vaan myös oikeanlaista asennetta. Nuorten positiiviset tulevaisuuskäsitykset ja hyvä asenne heijastuvat suurena intona päästä mukaan työelämään. Ammattiin opiskelevista nuorista yli 80 % odottaa innolla ja luottaisin mielin työelämää. 

Julkkiset tärkeitä esikuvia

Median merkitys nuorten jatko-opiskeluvalintoihin ja tulevaisuuden suunnitelmiin vaikuttavana tietolähteenä on kasvanut. Tulevaisuusvalinnat pohjautuvat sekä omaan kokemukseen että vanhempien, median ja koulun heijastamiin odotuksiin ja toiveisiin. Edellisten vuosien tapaan tärkeimpinä tietolähteinä pidetään opinto-ohjaajia, oppilaitosten nettisivuja ja koulussa pidettyjä esittelytilaisuuksia, mutta niiden merkitys on pienentynyt. 

Julkisuuden henkilöt ovat esikuvia nuorille, joita he seuraavat sosiaalisen median kautta. 

- Olemme tunnistaneet tämän ilmiön. AMKEn ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisessä Väylät auki -vetovoimakampanjassa julkisuudesta tutut Arman Alizad, Pipsa Hurmerinta, Maria Veitola ja Juhani Putkonen kertovat uratarinansa ja miten ammatillinen koulutus on siihen liittynyt, kertoo AMKEn tiedottaja Hanna-Mari Bennick.

–  Sosiaalisen median kanavilla jaetut videot ovat olleet valtavan suosittuja. Näiden uratarinoiden kautta haluamme välittää viestin, että opiskelupaikan valinta on iso päätös, mutta loppuelämää se ei lukitse. Unelma-ammattiin voi päätyä montaa eri reittiä ja minkä ikäisenä tahansa. 

Kuva: Ammattiin opiskelevat ovat innoissaan työelämästä jo opiskelujen aikana (TAT)

Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportti 2019 -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin helmi–maaliskuussa 2019 suomalaisissa yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 13 984 nuorta, joista ammatillisista oppilaitoksista oli 4 129 nuorta ja lukioista 5 165 nuorta. Tutkimuksen toteutti Talous ja nuoret TATin toimeksiannosta T-Media Oy.

Takaisin