Maailman parhaaseen ammatilliseen koulutukseen

05.04.2016

Vahva ammatillinen koulutus uudistuu työmarkkinoiden muutosten tahdissa, sanoo apulaispääsihteeri Mari Kivienimi OECD:stä. Työelämän tarpeet muuttuvat koko ajan ja työmarkkinoilla on tarjolla yhä vähemmän rutiinitehtäviä.

Koulutuksen on taattava opiskelijoille riittävät avaintaidot. Varsinkin luku- ja laskutaito ovat välttämättömiä työmarkkinoilla. Kiviniemen mukaan myös sosiaaliset ja emotionaaliset taidot ovat tärkeitä teknisen ammattitaidon rinnalla.

Mahdollisuus jatkaa opintoja ammatillisen koulutuksen jälkeen korkeakoulussa on myös OECD:n mukaan vahvuus. Kiviniemen mukaan vaikka Suomessa on muodollinen jatko-opintokelpoisuus, on opintojen jatkaminen Suomessa kuitenkin paljon harvinaisempaa kuin esimerkiksi Hollannissa. 

Laadukkaasta koulutusta antavat pätevät opettajat, joilla on ajankohtaista ja kokemuspohjaista tietoa opettamansa alan työelämästä. Kiviniemi korostaakin monipuolisen ja monenlaisen työelämäyhteyden tärkeyttä.  Kaikkiin koulutusohjelmiin on sisällyttävä mahdollisuus työssäoppimiseen tai oppisopimukseen, Kiviniemi muistuttaa.

Kiviniemi korostaa myös tutkintojen ja opiskelijoiden arvioinnin luotettavuuden merkitystä koko ammatillisen koulutuksen uskottavuudelle. Tutkinnot on laadittava yhdessä työelämän kanssa.

Ammattikoulutuksella on keskeinen rooli monissa teollisuusmaissa. OECD:n Education at Glance julkaisun mukaan Suomessa ammatilliseen koulutukseen osallistuu suurempi osa nuorista kuin OECD-maissa keskimäärin.

OECD on tehnyt 40 maatutkimusta ammatillisesta koulutuksesta politiikkasuositusten pohjaksi. Suomesta maatutkimusta ei ole tehty. 

Kiviniemi muistutti keskustelun lopuksi, että Saksan oppisopimusmallia ei Suomeen voi siirtää. 

Digitalisaatio tulee koulutukseenkin

Myös Riikka Heikinheimo Elinkeinoelämän keskusliitosta painottaa uudenlaisen osaamisen merkitystä työtehtävien ja töiden sisältöjen muuttuessa. Erityisesti rutiinityöt vähentyvät uuden teknologian myötä, kun taas analyyttiset ja vuorovaikutteiset työtehtävät kasvavat. Tämä vaatii ammatillista koulutusta uudistumaan.

Heikinheimo odottaa, että työmarkkinoilla korostuvat luovuus sekä sosiaalinen ja emotionaalinen älykkyys. Näiden rinnalla on silti tavoiteltava maailman huipputasoa perinteisessä osaamisessa, kuten eri tekniikan aloilla.

Digitalisaatio ei ole teknologiaa vaan asennetta, Heikinheimo korostaa. Hän uskoo koulutuksenkin muuttuvan, mutta tämä ei poista pedagogiikkaa. Päinvastoin. Jos muutos on vaikeaa, on mahdollista pyytää apua oman toimialan ulkopuolelta.

Yrityksen henkilöstön kehittäminen on tärkein syy oppisopimuskoulutukseen EK:n tuoreen henkilöstö- ja koulutustiedustelun mukaan. Toiseksi tärkein syy on uuden henkilöstön kouluttaminen tai rekrytoiminen. Puolet yritysten solmimista oppisopimuksista tähtäsi ammattitutkinnon suorittamiseen.

Pienille yrityksille oppisopimuksen hallinnollinen taakka on suuri, kun oppisopimuksia solmitaan harvoin.

Suomi on noussut kouluttamalla työtä tekevän väestönsä

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly haastoi AMKEn jäsenet uudistumaan: Mitä on tehtävä, että meillä on maailman paras ammatillinen koulutus kymmenen vuoden päästä?  Lylyn mukaan koulutus on tiivis osa kasvuhakuista elinkeinopolitiikkaa. Hän halusi aikuiskoulutuksen vahvemmin näkyviin koulutuspoliittisessa keskustelussa.

- SAKn tavoite on, että kaikille työkykyisille ja -haluisille löytyy paikka työelämässä.

Suomessa on edelleen satojatuhansia aikuisia, joilla on vaikeuksia selvitä työelämän muutoksissa.Nämä aikuiset ovat työelämän muutoksen häviäjiä, jos mitään ei tehdä.

Lyly kritisoi nykyisiä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja siitä, että ne eivät huomioi riittävästi alanvaihtajien tarpeita.

Pieniltä työpaikoilta on vaikeampi päästä kouluttautumaan. Tämän vuoksi siellä tarvitaan Lylyn mukaan julkista tukea.

Lyly vapauttaisi työttömien omaehtoista kouluttautumista. Pääsääntö pitäisi olla, että kaikki työttömyyden aikainen osaamisen parantaminen olisi sallittua, eikä kiellettyä. 

Osaamisen kehittäminen on enemmän kuin koulutusta. Se on myös päivittäin tapahtuvaa työn kehittämistä, mitä tapahtuu työyhteisöjen tasolla. Lyly pohti, miksi 60 % työntekijöistä ei tee kehittämisehdotuksia työpaikoilla.

Lopuksi hän muistutti, että mahdollisuus jatkaa opintoja korkeakoulussa on koulutusjärjestelmämme neroimpia piirteitä.

OECD:n Education at a Glance julkaisu

Lauri Lyly:Työntekijä ei kouluttamatta osaa_Katse tulevaan

Kiviniemi, Lyly ja Heikinheimo puhuivat AMKEn yhteistyöfoorumissa 5.4.

 

Takaisin