21.12.2015
Vuonna 2015 Eurooppa on kohdannut suurimman pakolaisten vyöryn toisen maailman sodan jälkeen. Suomeen on saapunut noin 34 000 turvapaikanhakijaa, joista noin 2900 on yksin saapuneita alaikäisiä. Ensi vuonna pakolaisia odotetaan saapuvan EU:n alueelle 1,5 kertaa enemmän kuin 2015.
Suomessa arvioidaan noin joka kolmannen turvapaikanhakijan saavan oleskeluluvan. Alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneista maahan jäänee 90 %. Alaikäisiä on tullut myös perheiden mukana. Ensi vuonna noin 2600 Afganistanista, Irakista ja Somaliasta saapunutta nuorta miestä on saatava perusopetukseen, jonka järjestäminen on kuntien velvollisuus. Alaikäisistä yksinsaapuneista 93 % on poikia.
Maahan muuttavien koulutus on pirstaleista eikä kukaan koordinoi tai ohjaa heidän koulutuspolkujaan. Ensin tarjotaan kotouttamiskoulutusta erillisinä kursseina ja sen jälkeen erillisiä ammatillisia koulutuksia. Yksilön pitäisi pystyä itse ohjautumaan hänelle parhaiten sopivaan koulutukseen. Kotouttamiskurssien väliin jää pitkiä ajanjaksoja, joiden aikana kielitaito taantuu ja opiskelijat turhautuvat toimettomuuteen.
TEM ja OKM toimivat erikseen ilman todellista koordinaatiota, minkä vuoksi maahanmuuttajien koulutus on hidasta ja tehotonta. Turvapaikanhakijana Suomeen saapuneista puolet on nykyisin työttömänä 10 vuotta saapumisensa jälkeen.
Maahanmuuttajien koulutuksen ongelmat koskettavat nyt tulleiden pakolaisten lisäksi maahan jo aiemmin saapuneita ja täällä maahanmuuttajataustaisiin perheisiin syntyneitä, joiden suomen tai ruotsin kielen taito on puutteellista suomalaisesta perusopetuksesta huolimatta.
Suomalaisen perusopetuksen suorittaneet maahanmuuttajat hakeutuvat ammatilliseen koulutukseen yhteishaussa ilman kielitestiä, vaikka joukossa on runsaasti puutteellisen kielitaidon omaavia. Puutteellinen kielitaito haittaa opinnoissa menestymistä ja työssäoppimista sekä työpaikan saamista. Kielitaidon vahvistaminen edellyttää erilaisia tukitoimia, joista toimivimmat on saatava käyttöön laajalti.
Heikko kielitaito vie useimmat maahanmuuttajat lopulta ammatilliseen koulutukseen lukion ja korkeakouluopintojen sijaan. Tämän vuoksi ammatillisen koulutuksen järjestäjät on systemaattisesti kytkettävä maahanmuuttajien kouluttamiseen kotouttamisesta lähtien. Tämä edellyttää voimavaroja, jotta maahanmuuttajien kouluttaminen ei heikennä kantaväestön koulutusmahdollisuuksia.
Oppivelvollisuusiän ylittäneiden turvapaikanhakijoiden perusopetukseen voidaan yhdistää VALMA-koulutusta, ammatillisia tutkinnonosia tai korttikoulutuksia opiskelijan tarpeen ja motivaation mukaan.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjä voi hyödyntää alusta alkaen työvaltaisia opetusmenetelmiä, joissa kotoutumiseen ja kielitaidon hankkimiseen yhdistyy ammatillisen pätevyyden saavuttaminen. Työssäoppimisen lisäksi hyödynnetään työpajoja ja jopa oppisopimuskoulutusta, yrittäjän oppisopimus mukaan lukien.
Työvaltaiset opiskelumuodot vaativat runsaasti ohjausta, koska maahanmuuttajat tarvitsevat työssäoppimisen aikana ohjauksen ja opetuksen ohessa tukea selviytymiseen ja kielitaidon vahvistamiseen. Työssäoppimisen ohjaukseen voidaan työpaikalla käyttää ammattiopettajaa ja suomen kielen S2-opettajaa, mikäli koulutukseen saadaan riittävät resurssit.
Ammatilliseen tutkintoon johtavassa tai VALMA-koulutuksessa koulutuksen järjestäjä voi perustaa maahanmuuttajaryhmiä, joissa opetetaan suomea tai ruotsia toisena kielenä.
Koulutuksen järjestäjillä on ammattitaitoinen ja pätevä henkilöstö, jonka osaamista on hyödynnettävä kielitaidon testauksessa sekä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa, minkä jälkeen turvapaikanhakijalle/maahanmuuttajalle rakennetaan ammattiin ja työllistymiseen tähtäävä koulutuspolku. Polussa yhdistyvät kotoutuminen, kieli- ja ammattitaidon hankkiminen. Koulutuspolun toteutumista seurataan, eikä se voi jäädä yksilön itsensä varaan.
Koulutuksen järjestäjälle on luonteva antaa alueellinen tai seudullinen tehtävä organisoida maahanmuuttajien koulutusta tukevat palvelut yhteen paikkaan:
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien vahvuus on, että ne kykenevät integroimaan maahanmuuttajaopiskelijat osaksi oppilaitosyhteisöä, jossa opetuksen ja ohjauksen lisäksi on tarjolla myös opiskelijahuollon palvelut. Koulutuksen järjestäjät kykenevät käyttämään kaikkia ammatillisen koulutuksen muotoja ja laajaa tutkintotarjontaa, josta löytyy vaihtoehto eri tavoin suuntautuneille ihmisille. Lisäksi koulutuksen järjestäjillä ammattitaitoista kielikoulutusta.
Monet maahanmuuttajien koulutukseen liittyvät toimintatavat ovat osa kaikkea ammatillista koulutusta. Kieli- ja kulttuurikysymykset sekä moninaiset koulutustaustat vaativat maahanmuuttajien kanssa toimivalta henkilöstöltä laajempaa osaamista, mikä edellyttää täydennyskoulutuksen järjestämistä.
Ammatillinen koulutus tarvitsee lisärahoitusta suomen kielen opetuksen tukemiseen ja opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen. Jokainen ammattiaineiden opettaja joutuu käytännössä toimimaan myös kielen opettajana, koska maahanmuuttajien on hallittava oman alansa suomen- tai ruotsinkielinen sanasto. S2/R2-opettajat eivät voi hallita kaikkien alojen sanastoa. Kielen ja kulttuurin opetus vain kotouttamiskoulutuksessa tai perusopetuksessa eivät riitä ammattitaidon hankkimiseen ja työllistymiseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut ohjausryhmän valmistelemaan ja sovittamaan yhteen turvapaikanhakijatilanteesta ja kasvavasta maahanmuutosta aiheutuvat OKM:n ja hallinnonalan lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteet. Koulutuksen lisäksi toimeksianto sisältää myös kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyön.
AMKEn edustajana opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa maahanmuuttajakoulutuksen ohjausryhmässä on toimitusjohtaja Petri Lempinen. Ohjausryhmä tekee esitykset kiireellisimmistä toimenpiteistä tammikuun loppuun mennessä.
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki
