Luottamushenkilöt taustavoimana onnistuneessa uudistuksessa

17.11.2017

Koulutuksen uudistaminen ja tehostaminen, työelämän tarpeet sekä ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus olivat aiheina AMKEn jäsenten luottamushenkilöille suunnatussa koulutuksessa 14.–15.11. Tilaisuuteen osallistui yli 60 henkilöä.

Työelämäyhteistyö korostuu
Opetus ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan työelämäyhteistyö on yksi reformin tärkeimmistä piirteistä. 

- Koulutuksen järjestäjä vastaa volyymeista, olkaa kiinnostuneita millä aloilla työllistyy ja millä ei, neuvoi Grahn-Laasonen luottamusmiehiä.

Opiskelijoille polkuja harjoittelupaikkoihin rakennetaan Grahn-Laasosen mukaan yhdessä työelämän kanssa.

- Malleja työelämäyhteyksistä on paljon ja avustushakuja tähän liittyen on käynnistymässä.  

Ministeri otti kantaa myös perusopetuskeskusteluun toteamalla, että ammatillinen koulutus ei voi paikata perusopetuksen puutteita.

Miksi uudistumme?
- Tilanteessa, jossa monet asiat muuttuvat, on olennaista pitää kirkkaana kysymys miksi jotain asioita muutetaan, miksi uudistuksia tehdään? muistutti Tilaisuuden avannut Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Heinosen mukaan oppilaitokset, jotka toimivat alueellaan ketterästi muutoksiin reagoiden ovat työelämälle kuin hunajapurkkeja, joiden äärelle kaikki hinkuvat.

Reformissa on jo paljon tehty, mutta päätyö on Heinosen mukaan vielä edessä.

- Onnistunut reformi edellyttää kykyä laadukkaaseen toimeenpanoon. Tämä on meille kaikille oppimisprosessi, jossa hyvien kokemusten jakaminen on tärkeää.

Laadusta ei tingitä
Seinäjoen koulutuskuntayhtymän johtaja Reija Lepola oli Heinosen kanssa samaa mieltä siitä, että suurin osa reformista on vielä tekemättä.

- Työyhteisön kehittämiseen liittyy myös toimintakulttuurin muutos. Se on hidas prosessi, muutosten viemisessä käytäntöön on todella tekemistä.

Lepolan mukaan on erittäin tärkeää saada uusi luottamushallinto ymmärtämään, mitä ammatillinen koulutus on tänä päivänä. Tärkeää on myös säilyttää usko tulevaan.

- Me järjestäjät haluamme säilyttää uskon siihen, että olemme hyviä ja tulevaisuus on valoisa. Laadusta emme tingi, se on meille kunnia-asia

Muuttuva opettajuus
Ami-säätiön toimitusjohtaja Timo Karkola nosti puheenvuorossaan esiin opettajan roolin, joka tulee väistämättä muuttumaan reformin myötä. 

- Jatkossa opettaja on kehittäjä, jonka identiteetti on löydyttävä luokkahuoneen ulkopuolelta.

Karkolan mukaan koulutuksen järjestäjän on varmistettava opettajien vahva substanssiosaaminen ja pedagoginen ote, mutta reformin myötä myös asiakaspalvelu ja projektinhallinta ovat taitoja, jotka opettajan tulee hallita. 

Karkola muistutti myös siitä tosiasiasta, että valtaosa tutkinnoista ei nauti instituutiosuojaa, vaan työnantajat voivat valita henkilön tehtävään sopivuuden perusteella. 

- Meidän pitää pystyä argumentoimaan miksi laaja-alainen kolmevuotinen koulutus on parempi kuin pari kuukautta kestävä kurssi.

Vähemmällä enemmän
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän johtaja Hannu Laurila muistutti, että vähemmällä on nyt tehtävä enemmän ja parempaa. 

- Leikkausten jälkeen huoli taloudesta on erittäin suuri. Keudan rahoitus on vuonna 2017 ollut yli 14 prosenttia pienempi kuin 2016.

Reformin ytimeksi Laurila tiivisti, että oppiminen ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan.

Työn tulevaisuus
Seminaarin toisena päivänä maakuntauudistuksen kuulumisia valotti kansanedustaja Mikaela Nylander, kasvupalveluista kertoi Teija Felt Työ- ja elinkeinoministeriöstä ja ennakoinnista Kari Nyyssölä Opetushallituksesta. 

Työelämän muutoksesta luottamushenkilöille puhui Ilkka Halava.

- Kun koneet tekevät työt, joissa koneet ovat parempia ja ihmiset puolestaan työt, joissa ihmiset ovat
parempia, syntyy uusia kysymyksiä työn järjestämisen logiikasta.

Halavan mukaan tulevaisuudessa työnteon ja opiskelun raja-aidan hälvenevät.

- Tulevassa työn järjestyksessä ei ole todennäköistä, että työnantaja ”järjestää koulutuksia”. Sen sijaan työnantajat pyrkivät organisoimaan työn siten, että oppiminen on luonnollinen osa työpäivää

Takaisin