Lisäkoulutuksen maksut voivat loukata perusoikeuksia

10.06.2017

Perustuslakivaliokunnan mielestä ammatillisen koulutuksen lainsäädännöllä on turvattava opetuksen saatavuutta koskevan perusoikeuden toteuttaminen.  

Valiokunta esittää koulutuksen järjestäjälle mahdollisuutta jättää perimättä tai alentaa opiskelumaksu ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutuksesta vähävaraisuuteen liittyvistä syistä. Maksuvapautuksesta on säädettävä lain tasolla

Eduskunnan käsittelemän lakiesityksen mukaan koulutuksen järjestäjä voi periä opiskelijalta kohtuullisen opiskelumaksun ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa. Maksuilla katettaisiin osittain koulutuksen järjestämisen kustannuksia ja maksun perusteista säädettäisiin asetuksella.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

SORA loukkaa vammaisten oikeuksia?

Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan SORA-lainsäädännön soveltamisessa on ollut puutteita. Valiokunnan mielestä terveydentilan ja toimintakyvyn arviointia opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä koskevaa lakipykälää on täsmennettävä.

Valiokunta painottaa, että opiskelun mahdollisia esteitä tarkasteltaessa on aina selvitettävä perusteellisesti ja vammaisten henkilöiden täysmääräistä osallistumista koulutukseen edistämään pyrkien, miten yksilöllisillä opetusjärjestelyillä, henkilökohtaistamalla tai apuvälineiden avulla voidaan mahdollistaa vammaisen henkilön opiskelu hänen itsemääräämisoikeuttaan täysmääräisesti kunnioittaen. 

Perustuslakivaliokunta on vuonna 2010 ns, SORA-lainsäädännön valmistelun yhteydessä huomauttanut, että vaikka henkilön terveydentila tai vammaisuus voi sinänsä estää osallistumisen esimerkiksi joihinkin opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin, ei tämä välttämättä merkitse sitä, että henkilö olisi sopimaton opiskelemaan kyseistä alaa.

Arvio reformin vaikutuksia opiskelijoiden perusoikeuksiin puuttuu

Oppilaiden perusoikeuksien näkökulmaa ei ole huomioitu lakiesityksen vaikuttavuusarvioinnissa.

Arviointi on keskittynyt lainsäädännön vaikutuksiin järjestäjien tehtäviin ja ammatillisen koulutuksen järjestämisen kustannuksiin. Näitä on esityksessä tarkasteltu oppilaitosten talouden, eikä oppilaiden perusoikeuksien kannalta.  

Perustuslakivaliokunta on aiemmissa lausunnoissaan korostanut, että perusoikeuksien toteutumiseen liittyviä lainsäädäntöhankkeita tulee aina tarkastella myös yksilöiden näkökulmasta.

Perustuslakivaliokunta on useissa lausunnoissa tähdentänyt palvelujen riittävyyttä, että varattomuuteen tai asuinpaikkaan liittyvät syyt eivät muodostu tosiasiallisiksi esteiksi yksilön mahdollisuuksille saada opetusta ja kehittää itseään.

Valiokunnan mielestä nyt käsillä olevan esityksen vaikutusarvioon olisi tullut sisällyttää konkreettinen vaikutusarvio, joka olisi mahdollistanut ehdotusten kokonaisvaltaisen arvioinnin perustuslain 16 §:n 2 momentin valossa (ks. myös PeVL 44/2014 vp, s. 3). Valiokunta painottaa, että hallituksen tulee seurata tarkoin sääntelyn tosiasiallisia vaikutuksia perustuslain sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen. 

Perustuslakivaliokunnan lausunto

Takaisin