Koulutuspoliittinen selonteko tarjoaa liian kapean kehittämisnäkökulman ammatilliseen koulutukseen

09.04.2021

Valtioneuvosto julkisti torstaina 8.4. koulutuspoliittisen selonteon. Selonteossa linjataan koulutuksen ja tutkimuksen tavoitetila kohti 2040-lukua sekä sen saavuttamiseksi tarvittavat voimavarojen, rakenteiden ja ohjauksen muutokset.

- Ammatillisen koulutuksen näkökulmasta selonteko on kehittynyt monipuolisemmaksi lausunnolla olleeseen versioon nähden. Näkökulma ammatilliseen koulutukseen on kuitenkin edelleen valitettavan kapea, toteaa AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu.

AMKEn arvio selonteon vahvuuksista ja heikkouksista ammatillisen koulutuksen näkökulmasta:

Plussat:
+ resurssitarve ymmärretään
+ hyväksytään monimuotoinen järjestäjärakenne
+ tunnistetaan jatkuva oppiminen
+ digitalisaation ja teknologian merkitystä korostetaan
+ koulutusviennin merkitys tunnistetaan

Miinukset:
-    ylikorostunut tutkintokeskeisyys
-    ongelmakeskeisyys, jopa syyllistäminen
-    työelämän kehittämisnäkökulman puuttuminen
-    korkeakouluyhteistyön näkökulma on hyvin rajoittunut (tutkinnot), ei lainkaan tki-näkökulmaa (korkeakouluvisiossa ei esim. mainita ammatillista lainkaan)

Johtopäätökset:

Veli-Matti Lampun mukaan kuvakulman kapeus, esimerkiksi työelämän kehittämisnäkökulman (ml. tutkimus- kehittämis- innovaatiotoiminta) puuttuminen sekä ylikorostunut tutkintokeskeisyys vähentävät selonteon uskottavuutta ammatillisen koulutuksen näkökulmasta.  

- Tutkinnot ovat tärkeitä, mutta yhä tärkeämpää on ammatillisen koulutuksen kyky tukea yritysten ja kehittämis- ja innovaatiotoimintaa itsenäisesti tai yhdessä korkeakoulujen kanssa. Osaamisperusteisuus ei myöskään aina edellytä tutkintoja, Lamppu muistuttaa.

- Selonteko ei tule kestämään aikaa 2040-luvulle ilman merkittävää näkökulman laajentamista, korostaa Veli-Matti Lamppu.

Takaisin