Kokonaiskuva ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi jää sirpaleiseksi

04.06.2019

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry pitää Antti Rinteen hallitusohjelman koulutuslinjauksia pääosin hyvinä.  Luvatut resurssilisäykset ovat kuitenkin sirpaleisia ja kohdistuvat lähinnä nuoriin. Yksittäisten toimenpiteiden sijaan perusrahoituksen tarvitaan merkittävä tasokorotus, jotta koulutuksenjärjestäjät voivat suunnata lisärahoituksen tärkeimpiin käyttökohteisiin.

Oppivelvollisuutta on tarkoitus korottaa 18 vuoteen, mikä pitää sisällään myös oppimateriaalien maksuttomuuden. Oppivelvollisuuden on arvioitu maksavan n. 100 miljoonaa euroa vuodessa. Hallitusohjelmassa luvataan, että siitä aiheutuvat kustannukset korvataan järjestäjille täysimääräisesti. Hyvää on, että myös peruskoulun jälkeiset nivelvaiheen palvelut, esimerkiksi joustava perusopetus, työpajatoiminta ja kuntoutus, ovat osa oppivelvollisuutta.

- Tärkeää on, että hallitusohjelmassa perusosaamista lähdetään vahvistamaan varhaiskasvatuksesta alkaen. Tämä tukee tavoitetta, että jokainen pystyy suorittamaan ammatillisen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon. Tällöin oppivelvollisuuden korottaminen ei jää vain mekaaniseksi toimenpiteeksi, summaa AMKEn puheenjohtaja Leena Linnainmaa.

Hallitusohjelma keskittyy ammatillisen koulutuksen linjauksissaan pääosin nuoriin, vaikka opiskelijoista 67 prosenttia on yli 20-vuotiaita. Koulutuksen järjestäjien huolena on, että 201,5 miljoonan euron pysyvä menolisäys koko koulutusjärjestelmään tarkoittaa ammatillisen koulutuksen osalta vain maksuttomien opintomateriaalien kattamista.  

- Olennaista on ammatillisen koulutuksen perusrahoituksen nosto, jolloin koulutuksen järjestäjät pystyvät itse kohdentamaan resurssit. Opettajien määrän lisääminen on tärkeää, mutta resursseja tulee olla myös esimerkiksi oppimisympäristöjen uudistamiseen. Sitovia henkilöstömitoituksia ei tule toteuttaa, koska erilaisilla koulutuksen kohderyhmillä on erilaiset tarpeet, Linnainmaa painottaa .

AMKE ry:n hallitusohjelmatavoitteista toteutumassa ovat työperäisen maahanmuuton edistäminen vastaamaan työvoimatarpeisiin sekä tavoite nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta nykyisestä n. 2,8 prosentista bruttokansantuotteesta 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Koulutuksen järjestäjät ovat tyytyväisiä, että ammatillinen koulutus on myös otettu osaksi TKI-järjestelmää.

Takaisin