26.10.2018
Eduskunnan sivistysvaliokunta järjesti laajan kuulemisen ammatillisen koulutuksen tilanteesta ja tarpeista. Valiokunta on antanut oman lausuntonsa valtion talousarvioesityksestä.
Sivistysvaliokunnan lausunnon mukaan on välttämätöntä, että ammatillisen koulutuksen uudistamista tuetaan riittävillä taloudellisilla panostuksilla ja valtakunnallisella ohjauksella.
Ammatillisen koulutuksen perusrahoitus ei ole riittävää
Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen taloudellisen kasvun tilanteessa on keskeinen opetus- ja kulttuuritoimen painopiste vuoden 2019 talousarviossa.
Valiokunnan lausunnossa todetaan reformin toimeenpanon olevan sinänsä rahoitusjärjestelmän uudistamisineen iso ponnistus koulutuksen järjestäjille.
- Riittävistä resursseista tulee huolehtia, jotta uudistus saadaan toteutettua hallitusti, valiokunta toteaa.
AMKE ry, kuten muutkin asiantuntijakuulemisiin osallistuneet tahot ilmaisivat huolensa ammatillisen koulutuksen perusrahoituksen riittävyydestä. Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraakin siirtymäkauden aikana rahoitusjärjestelmän vaikutuksia ja perusrahoitusosuuden riittävyyttä ja antaa siitä sivistysvaliokunnalle selvityksen vuosittain.
Rahoitusjärjestelmän tarkoituksena on turvata ennakoitava perusta tutkintojen ja koulutuksen järjestämiselle perusrahoituksella (50 % rahoituksesta) ja myös kannustaa tuloksellisuuteen sekä lisätä tehokkuutta ja vaikuttavuutta.
Yksilölliset opintopolut ovat uudistuksen ytimessä
Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille ammattiin opiskelevien kokemukset, että oppilaitoksilla on ollut haasteita vastata henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa koskeviin velvoitteisiinsa. Lisäksi opiskelijoille on ollut epäselvää, miten ja milloin omaa HOKS:ia päivitetään.
Valiokunta on huolestunut tästä ja edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaus-, seuranta ja muilla toimin huolehtii siitä, että jokaiselle nuorelle tehdään HOKS ja sen päivittäminen toteutuu lain edellyttämässä muodossa. Valiokunta esittää asiasta lausumaa.
Valiokunta pitää hyvänä opiskelijan tarpeista lähtevän osaamisen kartuttamista ja korostaa, että yksilöllisyys ei ole opiskelijan yksin jättämistä, vaan se edellyttää opiskelijan oppimisen ja hyvinvoinnin tukemista yksilöllisiä opintopolkuja rakentamalla eri oppimisympäristöt huomioon ottaen.
Valiokunta edellyttää, että ammatillisen koulutuksen reformia toimeenpannessaan ministeriö laatii pikaisesti yhdessä koulutuksenjärjestäjien kanssa mallin kokonaisten opiskelupäivien ja -viikkojen järjestämisestä erityisesti sitä tarvitseville opiskelijoille.
Tukea johtamiseen
Valiokunta painottaa, että uudistuksen läpivieminen vaatii hyvää johtamista oppilaitoksissa. Keskijohtoon kuuluvilla esimiehillä ja päälliköillä on siinä keskeinen rooli, joten heidän johtamistyönsä tukeminen on erityisen tärkeää. Reformin onnistuminen edellyttää riittävää ja motivoitunutta henkilöstöä. Opettajan työ on murroksessa ja sen on reformin myötä muuttunut oleellisesti
- Kyseessä on suuri pedagoginen ajattelutavan muutos oppiainekeskeisyydestä opiskelijakeskeisyyteen. Opettajien tulee saada riittävästi täydennyskoulutusta. Nykyinen osaamispääoma ei välttämättä riitä uudessa tilanteessa
Työelämä keskiössä
Valiokunta korostaa työelämäsuhteiden korostumista uudessa ammatillisessa koulutuksessa.
Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja siihen liittyvä koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö lisääntyy ja sitä on tarpeen syventää. Kumppanuus alueen yrittäjien kanssa mahdollistaa työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeiden huomioon ottamisen ja yhdessä hankittujen koneiden, laitteiden ja kokonaisten oppimisympäristöjen tehokkaan ympärivuotisen käytön.
Osaajapulaan vastaaminen
Vuoden 2019 talousarvioesityksen mukaan vuonna 2018 toteutettua ammatillisen koulutuksen tarjonnan lisäystä 1 000 opiskelijavuodella jatketaan. Tämän kustannusvaikutus on 9,4 miljoonaa euroa.
Lisäksi vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa on kohdennettu 16 miljoonaa euroa ja hallitus on sopinut edelleen kohdentavansa toisessa lisätalousarviossa 10 miljoonaa euroa lisärahoitusta lyhytkestoisen ammatillisen koulutuksen lisäämiseen.
Sivistysvaliokunnan mukaan nämä ehdotetut toimenpiteet ovat välttämättömiä. Pula ammattiosaajista on noussut monille yrityksille merkittäväksi kasvun esteeksi.
- On hyvä, että tilannetta korjataan ripeästi, jotta Suomen hyvässä vauhdissa oleva talouskasvu ei hidastu osaajapulan vuoksi. Koulutusjärjestelmän on pystyttävä reagoimaan nopeasti muuttuviin osaajatarpeisiin ja tarjoamaan uusien osaamistarpeiden mukaista koulutusta ja osaamisten yhdistelmiä.
Opinnollistaminen työpajoissa
Valtion talousarviossa on nuorten työpajatoimintaan osoitettu 13,5 milj. euroa.
Valiokunnan lausunnossa todetaan, että vireillä olevissa isoissa uudistuksissa tulee kiinnittää huomiota myös heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluiden saatavuuteen.
- Työpajatoiminnan jatkuvuuden turvaaminen yhtenä nuorten ja aikuisten elämänhallinnan parantamisen ja osaamisen kartuttamisen keinona on tärkeää.
Sivistysvaliokunnan lausunto
AMKEn lausunto sivistysvaliokunnalle 4.10.
AMKEn lausunto sivistysvaliokunnalle 3.10.
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki
