22.10.2015
Hotelli Seurahuoneelta varattu tila oli ääriään myöten täynnä Tellervo Tarkon toivottaessa osallistujia tervetulleiksi digipajaan.
AMKE järjesti kovalla kiireellä ja tiukalla aikataululla digipajan heti, kun teemaan liittyvän hankerahoituksen hausta ilmoitettiin. Ammatillisen koulutuksen digitalisaatioon on arviolta tulossa hankerahaa 7 miljoonaa euroa.
Syyslomat ja kireä aikataulu eivät karsineet osallistujia – päinvastoin: digipajan suosio yllätti positiivisesti järjestäjätkin. Paikalla oli yli 70 osallistujaa, jotka edustivat noin 50 koulutuksenjärjestäjää.
Aamupäivällä aiheeseen virittäydyttiin alustuksilla, joita yleisö kuvasi innostaviksi ja herätteleviksi. Ensimmäisestä alustuksesta vastasi Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n toimitusjohtaja Petri Lempinen, joka korosti pedagogisen muutoksen tarvetta, sillä digitalisaatio ei ole joko–tai vaan se on sekä–että.
- Digitalisaatioon liittyy kaikkiallisuus, jolloin se vapauttaa meidät ajasta paikasta. Paljon puhuttu koulutuksen 
siirtyminen työpaikoille ei näin tee. Nyt voimme tehdä asioita, joita emme aiemmin ole voineet tehdä, tiivisti Lempinen.
Lempinen toi myös AMKEn ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisestä iltakoulusta ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Mika Tammilehdon terveiset:
- Rohkeitakin kokeiluja ja riskinottoa tarvitaan. OKM toivoo koulutuksen järjestäjiltä yhteistyötä ja yhteisiä aloitteita.
Useaan otteeseen tuli ilmi, että koulutuksen järjestäjät ovat kovin eri vaiheessa digitalisaation valjastamisessa opetuskäyttöön ja toiminnanohjaukseen. Etunenässä tässä on kulkenut muun muassa WInNova, jonka hallinto- ja kehityspalvelupäällikkö Taina Kivioja kertoi WInNovassa käytössä olevasta kokonaisarkkitehtuuriin perustuvasta tietovarastosta, jonka osana opintohallintokin jo on.
Kivioja kertoikin, miksi WInNova on koonnut erillisissä järjestelmissä olevaa tietoa yhteen:
- Siinä on montakin vitsiä: tietovarasto kokoaa, varmistaa ja ajantasaistaa tietoa. Tietovarasto myös tarkistaa tiedon oikeellisuuden ja sen virheraportit kertovat, missä järjestelmässä virhe on.
Toiminnan ja tuotannon ohjauksessa ammatillisen koulutuksen järjestäjien kannattaa hakea näkemyksiä teollisuuden prosesseista. Kiviojan mukaan oppimista voidaankin johtaa kuten teollisuutta, jonka tuotteena on oppiminen.
Toimitusjohtaja Lasse Schultz korosti, että WInNovassa tietovaraston käyttöön on siirrytty toimintajärjestelmä edellä ja sen mahdollisuudet ovat kirkastuneet pikkuhiljaa matkan varrella.
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy:n toimitusjohtaja Tellervo Tarko lisäsi, että yhteisiä rajapintoja yhteisen tietomallin mukaisesti rakennettuihin tietovarastoihin on jo olemassa ja niitä saadaan tulevaisuudessa lisää.
- Kun tarvitaan vain yhdet yhteiset rajapinnat, säästetään merkittävästi kustannuksissa, huomautti Tarko.
Amiedun digitaalisten palveluiden päällikkö Laura Tiilikaisen herättelevä ja konkreettisin esimerkein maustettu alustus kiteytti digitalisaation erilaisiin muutoksiin: työ muuttuu, johtaminen muuttuu, yritysten liiketoiminta muuttuu, työn tekemisen tavat muuttuvat.
Esimerkkinä Tiilikainen käytti texasilaista satamaa, jonka nostureita voi ohjata toimistotyöläinen toiselta mantereelta. Aikaan ja paikkaan sitoutumattomuus mahdollistaa myös jatkuvan kolmivuorotyön eri aikavyöhykkeiden osaajia hyödyntäen.
Tiilikaisen mukaan tiedon, taidon, käytännön, yrityksen ja erehdyksen jakaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan:
- Jakamalla saat kontakteja: pimittäminen ja pihtaus ei johda digikulttuurissa mihinkään.
Digitalisaatio mahdollistaa, että kuka vain voi opettaa ketä vain. Ammattilaisen tarvitsee löytää väylät, joiden kautta tarjota palveluitaan. Tiilikaisen mukaan kyse on enää siitä, kuka keksii parhaimman ja toimivimman tavan toteuttaa se. Periaatteessa jo nyt osaaminen voidaan hankkia itsenäisesti verkon ja kontaktien kautta, jonka jälkeen, kiitos osaamisperustaisuuden, koulutuksen järjestäjä tunnistaa ja tunnustaa osaamisen osaksi suoritettavaa tutkintoa.
Laura Tiilikainen kysyi esityksensä aluksi "Mistä digitalisaatiossa on kysymys?". Kuvassa Amiedun näkökulma visualisoituna.
Viimeisessä alustuksessa sivuttiin viime aikoina paljon pinnalla ollutta aihetta, koulutusvientiä:
- Jotta pääsemme käsiksi valtaviin markkinoihin Suomen ulkopuolella, tarvitsemme yhteisiä liiketoimintamalleja ja kansallisia verkostoja, visioi johtaja Mervi Jansson Koulutuskuntayhtymä Omniasta.
Jansson kertoi, kuinka piskuinen Singapore myy ainoasta oppilaitoksestaan ammatillista koulutusta 36 maahan. Markkinat ovat siis olemassa ja kysyntää on.
Kysyttäessä kommenttia alustuksista Helmi Liiketalousopiston apulaisrehtori Markus Oedewald nostaa esiin Janssonin mainitsemat miltei rajattomat mahdollisuudet Suomessa ja kansallisen verkoston myötä myös ulkomailla.
Digipajan suosiota selittää Oedewaldin mielestä toisaalta yhteistyön tarve ja toisaalta yksin jäämisen pelko.
- Näkee, että koulutuksen järjestäjillä on intoa tähän asiaan. Toisaalta kukaan ei halua olla näiden uusien asioiden äärellä yksin.
Useammalla suulla digipajassa todettiin, että pelkkä koulutusmateriaalien lataaminen verkkoon tai digitaalisiin oppimisympäristöihin ei riitä, vaan muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan aivan uudenlaista pedagogiikkaa, johon sekä opettajat että opiskelijat pitää kouluttaa.
Myös Oedewaldin mielestä tämä on tärkeää:
- Kaikkein tärkein asia digitalisaatiossa on koko koulutusjärjestelmän muutos, jossa perinteisen oppimisen rinnalle tuodaan mahdollisuus oppia digitaalisesti.
Iltapäiväksi digipajan osallistujat jakautuivat erilaisten teemojen ympärille muodostettuihin työryhmiin kokoamaan ideoita, ajatuksia ja konkreettisia ehdotuksia hankkeen alkuun panemiseksi. Lukuisten hyvien ideoiden kääntöpuolena on tietysti haaste saada nopealla aikataululla aikaan yksi tai kaksi yhteistä hanketta, joihin voitaisiin hakea rahoitusta.
Yhden ryhmäkeskustelun tuloksena päädyttiin ehdottamaan hanketta, jossa huomioitaisiin digitalisoinnin vaikutukset muun muassa opetushenkilökunnan työssä. Oikea digitalisointi kun on muutakin kuin tietojen ja materiaalien siirtämistä digitaaliseen muotoon. Opettajien kouluttaminen ja innostaminen vuorovaikutteisuuden kautta nousivat ehdotetun hankkeen kärjeksi.
Toisessa ryhmässä hankkeeksi ehdotettiin työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukemista pelillisellä mobiilisovelluksella. Sovelluksen tulisi olla notkea sekä helppo- ja monikäyttöinen. Sitä voisi hyödyntää opiskelijoiden ohjaamiseen, vertaisoppimiseen sekä työelämän virtuaalivalmentajana. Ryhmä esitti työelämälähtöisyyden nimissä myös digikummien yhteen keräämistä: kummiyritykset voisivat auttaa esimerkiksi prosessien pilotoinneissa.
Pisimmälle pääsi ryhmä, jonka keskustelussa nousi esiin tarve yhteisestä ammatillisen koulutuksen digitaalisen oppimisen 24/7 -alustasta. Yhteisen alustan kehittämisen aloittamiseksi päätettiin hakea hankerahoitusta ja keskusteluryhmä sopikin hankkeen ensimmäisen valmistelukokouksen jo seuraavalle viikolle.
Yhteiseen käyttöön tarkoitetulta alustalta löytyisi digitaalisen oppimisen suomalaisen pedagogiikan käsikirjan lisäksi ansaintalogiikasta kertova osa sekä valmiit oppimisalustat, joita myös yritykset voisivat hyödyntää. Paitsi kansallisesti, yhteistä alustaa voitaisiin kieliversioina käyttää avuksi koulutusviennissä.
Digipajan yksi konkreettisista vaikutuksista on kehittäjien, yhteisten tavoitteiden ja osaamisen kokoaminen yhteen yhdeksi verkostoksi, jonka avulla voidaan paremmin tavoitella valtakunnallista vaikuttavuutta. Verkostolle perustettiin Yammeriin oma yhteistyöalusta, jonka kautta verkosto pysyy tietoisena kaikista käynnissä olevista hankkeista.
Seuraava tapaaminen kehittäjäverkostolle sovittiin järjestettäväksi, kun tulevien digitalisaatioon liittyvien hankkeiden aikataulut ovat selvillä.
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki
