31.05.2018
Digitalisaatio on otettu ammatillisen koulutuksen kentällä vastaan pääsääntöisesti positiivisena ilmiönä, mutta käytännön linjaukset ja toteutukset vaihtelevat koulutuksen järjestäjien ja eri alojen kesken. Tämä selviää Opetushallituksen teettämän ammatillisen koulutuksen digitalisaation tilaa kartoittavan tutkimuksen tuloksista.
Oppilaitosjohdolla myönteinen asenne
Tutkimuksessa opettajat kuvaavat oppilaitosjohdon suhtautuvan digitalisaatioon myönteisesti. Kehitystyöhön kannustetaan ja koulutuspalveluiden digitalisointia pidetään tärkeässä asemassa. Useat opettajat ilmoittivatkin, ettei omassa organisaatiossa ole esteitä digitalisaation etenemiselle.
Tulokset osoittavat kuitenkin, että digitalisaatio etenee organisaatioissa hyvin eri tavoin. Digitaalisten menetelmien ja ratkaisujen hyödyntämisessä on havaittavissa selkeitä alakohtaisia eroja.
Opetusaloilla eroja asenteessa
Ammatilliset opettajat ovat varsin valmiita jakamaan osaamistaan organisaatioiden sisällä. Opetushenkilöstön näkökulmasta suurimmiksi haasteiksi digitalisaation kehittymisessä nähdään puutteelliset resurssit, asenteet ja organisaatioiden sitoutumattomuus suunnitelmalliseen kehittämistyöhön.
Asenteet, osaaminen ja resurssit olivat tutkimuksen mukaan positiivisia humanistisella ja kasvatusalalla sekä luonnontieteiden koulutusaloilla. Näillä aloilla työskentelevät kokivat myös saavansa eniten tukea digipedagogisten mallien käyttöönotossa sekä kokivat organisaationsa aktiivisina kehittämistyössä.
Tekniikan ja liikenteen koulutusaloilla puolestaan koettiin hieman muita harvemmin digitalisaation vaikuttavan positiivisesti. Myös oman osaamisen kehittämishalukkuus ja kokemus digitalisaation tarpeellisuudesta ja hyödyistä oli näillä aloilla työskentelevillä alhaisin.
Lisää digitaalista oppimateriaalia kaivataan
Opiskelijoista suuri osa arvio digitaaliset valmiutensa hyviksi jo ennen ammatillisia opintoja, ja suurella osalla valmiudet ovat kehittyneet opintojen aikana. Varsin suuri osa kaipaa silti enemmän tukea digitaalisten sovellusten ja ratkaisujen hyödyntämiseen.
Opiskelijoista keskimäärin puolet kokee, että opetuksessa ja ohjauksessa tulisi hyödyntää enemmän digitaalisia ratkaisuja.
Opiskelijat toivoivat enemmän digitaalista oppimateriaalia ja digitaalisessa muodossa olevia tehtäviä, jotka olisi löydettävissä loogisesti ja mielellään samasta paikasta.
Välinekanta on hyvä
Tutkimuksen mukaan välinekanta vaikuttaa olevan Suomessa hyvällä tasolla. Opettajista suurimmalla osalla on käytössään tarvittaessa työpaikan tarjoamat laitteet. Opiskelijoiden kokema tarve uusille välineille ei ole kovin suuri.
Lähes kaikilla opiskelijoilla on aina tarvittaessa käytössä joko oppilaitoksen kannettava tietokone tai pöytätietokone, joiden lisäksi voi olla myös oma tietokone. Vaikka tilanne on siis pääosin erittäin hyvä, pienellä osalla opiskelijoista puuttuu välttämättömät laitteet. Suurin tarve näyttäisi tutkimuksen mukaan olevan oppilaitoksen kannettavista tietokoneista
Digitalisaatio tuo monia hyötyjä
Digitalisaation keskeisimmät vaikutukset nousevat tutkimuksen tuloksissa esiin oppimista edistävinä hyötyinä ja mahdollisuuksina. Tärkeimpinä pedagogisina mahdollisuuksina nähtiin ajan ja paikan suhteen joustavat tavat oppia, opettaa ja ohjata.
Digitalisaation hyödyt opettajien näkökulmasta:
Digitalisaation hyödyt opiskelijoiden näkökulmasta:
Tutkimuksen mukaan tulokset antavat vahvan perustan pohtia jatkossa menetelmiä, joiden avulla voidaan tukea osaamisen jakamista työyhteisöjen sisällä sekä edistää tietotekniikan pedagogista hyödyntämistä oppilaitoksissa.
OPH: Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa
Lue myös Sanna Ruhalahden blogi: Aika syvempien digiaskelien
Tutkimus on toteutettu Opetushallituksen toimeksiannosta, ja sen on toteuttanut Owal Group Oy.
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki
