Budjetin suurin häviäjä

26.08.2016

Ammatillinen koulutus on valtion ensi vuoden budjetin suurin häviäjä, kirjoitti Vasabladetin päätoimittaja Björn Nyberg 24.8. Leikkauksen suuruus vastaa lähihoitajakoulutuksen lakkauttamista koko Suomessa.

Leikkauksen suuruus vastaa jopa 3900 työpaikkaa tai 18 000 opiskelupaikkaa. Nybergin mukaan muiden sektoreiden ongelmat kalpenevat tämän rinnalla.

Oppilaitokset yrittävät epätoivoisesti pysyä hengissä, kun rahoitusta leikataan ennen reformin voimaantuloa.

Lehti muistuttaa, että ammatillisesta koulutuksesta leikataan enemmän kuin yliopistoilta, vaikka koulutus kohdistuu suurelta osalta alaikäisiin nuoriin.

-Tästä näkökulmasta leikkaukset ovat kaikkein pelottavimpia.

Ammatilliseen koulutukseen kohdistuva 190 miljoonan euron leikkaus ennen lainsäädännön uudistusta on noussut myös muiden lehtien pääkirjoituksiin.

Koulutuksesta leikkaaminen on arvovalinta

Koulutuksesta leikkaaminen on arvovalinta, kirjoitti sanomalehti Keskisuomalainen pääkirjoituksessa 24.8. Tällaista arvovalintaa Suomessa ei pitäisi nyt tehdä pääkirjoittajan mukaan.

- Koulutukseen panostaminen on tulevaisuuteen sijoittamista, sillä Suomen menestys on kiinni osaamisesta.

Hyvätasoinen peruskoulu, lukio ja ammatillinen koulutus luovat edellytykset osaamiselle. Niiden toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta.

Säästöt eivät saa syrjäyttää nuoria

Sanomalehti Ilkka pelkäsi 23.8. pääkirjoituksessa, että huonosti toteutettuna leikkaus jättää yhä useamman nuoren vaille toisen asteen koulutusta.

- Yhdeksänkymmentä prosenttia oppilaitosten menoista on henkilöstö- ja kiinteistökuluja. Näistä nipistämällä saadaan nopeimmin myös säästöjä aikaiseksi.

- Toimitilojen keskittämisessä pitäisi kuitenkin nähdä opiskelijoiden etu. Toisen asteen opiskelijat ovat nuoria, eikä itsenäinen asuminen kaukana kotoa ole kaikille helppoa. Opiskelut kärsivät, jos elämänhallinta asuntolassa ontuu.

Lehti muistutti, että ammattioppilaitokset ovat monelle väylä vaativampiin jatko-opintoihin. Vaikka varsinaista ammattioppia annettaisiin lisääntyvässä määrin työpaikoilla, lähiopiskelua ja yleissivistävää opetusta ei saisi nykyisestä supistaa. Tämä tulisi pitää mielessä säästöjä kohdennettaessa.

Helsingin Sanomat kirjoitti jo 9.8., että odotuksia herättävän uudistuksen sijaan ammatillisen koulutuksen reformi näyttäytyy pikemminkin säästöinä ja mittavina menoleikkauksina, jotka vaarantavat ammattiopin saavutettavuuden ja laadun.

Säästöihin ei lähdetä puhtaalta pöydältä, vaan pohjalla ovat jo edellisen hallituksen tekemät aloituspaikkojen karsinnat ja menoleikkaukset.

Lähteet

http://online.vasabladet.fi

http://www.ksml.fi/paakirjoitus

http://www.ilkka.fi/mielipide

http://www.hs.fi/paakirjoitukset

Takaisin