Ammattiosaamisella kasvua – ei enää leikkauksia ammatilliseen koulutukseen
28.01.2025
Orpon hallitus on leikannut 120 M€ ammatillisesta koulutuksesta. Suuressa osassa ammatillisia oppilaitoksia on jo toteutettu tai on meneillään säästö- ja sopeutustoimia. Ne näkyvät erityisesti koulutustarjonnan sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön vähentymisenä.
Ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli talouden kasvussa, kilpailukyvyn parantamisessa, Suomeen suuntautuvien investointihankkeiden toteutumisessa, osaamis- ja koulutustason nostossa sekä työvoimapalveluiden uudistamisessa.
Ammatillista koulutusta kehitetään jatkuvasti. Rahoitukseen, oppimisen tukeen ja toiminnanohjaukseen tehtävät uudistukset parantavat laatua ja vaikuttavuutta. Niiden onnistuminen edellyttää, että koulutuksen järjestäjillä on riittävät toiminnalliset ja taloudelliset resurssit.
Miksi ammatillisesta koulutuksesta ei pidä enää leikata:
Työ- ja elinkeinoelämän osaajatarpeesta noin puolet kohdistuu ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin. Monilla toimialoilla ja alueilla tarve on vieläkin suurempi.
Työelämän osaamisvaatimusten kasvaessa ja moninaistuessa osaamistason nosto korostuu. Työikäiset päivittävät osaamistaan usein työn ohessa suorittamalla mm. perustutkintoja ammattitutkintoja, erikoisammattitutkintoja ja niiden osia. Aiempaa useammalla voi olla tarve vaihtaa alaa ja opiskella uusi ammatti.
Koulutustason nosto edellyttää, että yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut nuori jatkaa korkeakouluun. Vuonna 2024 ammattikorkeakoulupaikan vastaanottaneista 62%:lla oli ammatillisen koulutuksen tausta.
Kouluttautumattomuus lisää syrjäytymisriskiä, joka voi olla uhka yhteiskuntarauhalle. Ammatilliseen koulutukseen ohjautuu yhä enemmän nuoria ja aikuisia, joilla on erilaisia oppimisen, mielenterveyden ja elämänhallinnan haasteita. Tuen tarpeet kasvavat jatkuvasti.
Suomi tarvitsee työ- ja koulutusperusteista maahanmuuttoa. Ammatillinen koulutus on maahanmuuttajille yleisin väylä kotoutumiseen, koulutukseen ja työelämään.
