Ammattiosaajien määrä lisääntyy – korkeakoulutettujen vähenee

11.03.2016

Suomessa 70 prosenttia keskiasteen koulutuksessa olevista opiskelijoista on ammatillisessa koulutusohjelmassa. Luku on yksi Euroopan suurimmista. Muualla Euroopassa työvoimasta on tulossa yhä korkeammin koulutettua, mutta Suomessa keskiasteen koulutuksen saaneiden määrä jatkaa kasvuaan. Vuoteen 2025 mennessä korkeakoulutuksen saaneen työvoiman osuuden ennustetaan Suomessa laskevan noin 37 prosenttiin, kaksi prosenttiyksikköä vuoden 2013 tasosta. Ammatillisen koulutuksen kysynnästä huolimatta tulevina vuosina ammatillinen koulutus on kovien leikkausten kohteena.

Suomen työmarkkinatilanne on heikentynyt edelleen, toisin kuin lähes kaikissa muissa EU:n jäsenvaltioissa. Nuorisotyöttömyys on pysynyt muuttumattomana ja lähellä EU:n korkeaa keskiarvoa. Suomalaisten nuorten aktiivisuus työmarkkinoilla esimerkiksi osa-aika- ja kesätyön muodossa lisää nuorisotyöttömyyden vaihtelua muihin jäsenvaltioihin verrattuna.

Suomalaisten oppimistulokset erittäin hyviä

Komission maaraportin mukaan Suomella on hyvin tasavertainen koulutusjärjestelmä: suomalaisten oppimistulokset ylittävät usein EU:n asettamat tavoitetasot sekä maavertailussa EU:n keskitason.

Myös koulunkäynnin keskeyttämisessä Suomi on jo saavuttanut Eurooppa 2020 -strategian tavoitteen vähentää keskeyttäminen 10 prosenttiin, sillä keskeyttäneiden osuus on Suomessa 9,5 prosenttia.

Suomen tulos OECD:n kansainvälisen oppimistulosten arviointiohjelman (PISA) tutkimuksessa ei ollut yhtä hyvä kuin aikaisempina vuosina. Suomi oli kuitenkin edelleen yksi EU:n kärkimaita, ja se kuuluu yhä viiden parhaan joukkoon maailmassa erityisesti luonnontieteissä.

Euroopan kärkeä Suomi on myös aikuisten osallistumisessa elinikäiseen oppimiseen. Suomessa aikuisista (25–64-vuotiaista) 25 prosenttia osallistui elinikäiseen oppimiseen vuonna 2014.

Raportissa ilmaistaan huoli Suomen hallituksen aikeista uudistaa keskiasteen koulutuksen rakennetta ja sen rahoitusjärjestelmää. Vaikka reformin tarkoituksena on poistaa koulutuksen tarpeettomat päällekkäisyydet ja säilyttää alueellisesti kattava kouluverkosto, ollaan samalla leikkaamassa merkittävästi koulutukseen käytettäviä julkisia varoja. Suunnitellut säästöt voivat vaikuttaa kielteisesti esiopetukseen, ylemmän keskiasteen kouluverkostoon, korkea-asteen oppilaitoksiin, ammattikoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen.

Euroopan komission Suomen maaraportti

Takaisin