Ammattilaisuus tekee tulevaisuuden

02.02.2017

Ammattilaisuus tekee tulevaisuuden on AMKE:n visio ensi vuosikymmenen ammattiosaamiselle.

- Ammattiosaamisen tulevaisuudessa on kyse yhteiskunnan ja työelämän tarpeista, aloittaa asiantuntija Riikka Reina AMKEn pyöreän pöydän keskustelun tulevaisuuden ammattiosaamisesta.

- Osaamisen nostaminen vision lähtökohdaksi koulutuksen sijaan oli tarkkaan harkittua, vaikka AMKE on koulutuksen järjestäjien yhdistys. Tämä ei poista osaamisen ja koulutuksen kohtalonyhteyttä.

Työelämän muutos lähtökohtana

- Työstä tulee yksilöllisempää ja itsenäisempää edellyttäen jatkuvaa oppimista, ennakoi Timo Lindholm Sitrasta jatkaen kysymyksellä:

- Kuinka monella tähän tarvittavat valmiudet?

Lindholm uskoo osaamisen vaatimustason nousevan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen määritti koulutusjärjestelmän tärkeimmäksi tehtäväksi intohimon herättämisen oppimiseen.

Perustaitojen on oltava riittävällä tasolla, kun opiskelija tulee ammattiopistoon, muistuttaa rehtori Antti Lehmusvaara Saimaan ammattiopistosta. Niitä ei enää toisen asteen koulutuksessa pystytä paikkaamaan.

- Työelämässä tarvitaan yhteistyökykyä ammattitaidon ohessa, Lehmusvaara sanoo. Geneeriset taidot ovat perusta.

Ilman varhaiskasvatusta ja perusopetusta eivät toisen asteen koulutus tai korkeakoulut toimi hyvin.

Ammattiosaaminen edellyttää yleissivistystä

Työn muuttuessa myös käsitys ammattitaidosta muuttuu. Työtehtävien tekninen osaaminen ei riitä työmarkkinoilla. AMKE haluaa palauttaa käyttöön ammattisivistys -termin.

- Ammattisivistys on empatiaa, ihmisten kohtaamista ja erilaisuuden hyväksymistä, arvioi yrittäjä Carita Orlando AMKEn ajatuksia. Työnantajana ja yrittäjänä hän korosti sivistystä ja osaamista sosiaalisena ulottuvuutena. Myyntiosaaminen ja asiakkaiden hankinta sekä sosiaaliset taidot ovat entistä merkityksellisempiä. 

- Sosiaalisia taitoja voi myös oppia, Orlando uskoo. Asiakas on osattava kohdata siten, että hän kokee tulevansa hyväksytyksi ja että me ymmärrämme hänen ongelmiaan.

- Ammattilaisuuteen kuuluu kyky markkinoida ja myydä omaa osaamistaan asiakkaille tai työnantajille.

Johdon neuvonantaja Lauri Kajanoja Suomen Pankista muistutti, että menestyneitä kansakuntia yhdistävät toimivat instituutiot, joihin toimiva koulutuskin kuuluu. Hyvä yhteiskuntapolitiikka mahdollistaa opiskelun uuteen ammattiin, jos vanha katoaa alta. Pelkkä suhdanteiden tasaus ei riitä, eikä työnsä menettäviä pidä siivota tilastoista eläkkeelle.

- Suomalaiseen sivistykseen kuuluu, että kaikki pidetään mukana, Kajanoja esitti.

Tarvittava osaaminen ja mielekäs paikka työelämässä ovat Kajanojan mukaan olennaista syrjäytymisen ehkäisemisessä. Hänen mukaansa ammatillisella koulutuksella on iso rooli siinä, että ihmiset päätyvät itselleen sopivaan työhön.

Timo Lindholm jatkaa, että ammatillinen koulutus on nopea tapa löytää omat vahvuudet ja taipumukset.

Anita Lehikoinen muistuttaa, että koulutus on noussut puolustusvoimien ja poliisin rinnalle instituutioksi, johon kansalaiset luottavat.

Anita Lehikoinen tähdentää, että koulutuksen perustan on oltava kunnossa. Suomi on yhä kovemmassa kilpailussa muiden maiden kanssa, eikä osaamisemme taso enää nouse.

- Emme ymmärrä miksi osaamisen taso laskee Suomessa, kertoo Lehikoinen. Vaikka taso laskee länsimaissa, ei ole luonnonlakia, että laskee täälläkin. Vuonna 1991 olimme maailman koulutetuimpia maita. Nyt olemme OECD- maiden keskivaiheilla. Parhaiten koulutetuksi ikäluokaksi näyttävät jäävän 1981 syntyneet.

Ongelmanratkaisutaitoja paremmin tekemiseen

Professori Vesa Harmaakorven tutkimusten mukaan 96 prosenttia innovaatioista tehdään työn arjessa, ei varsinaisessa TKI-toiminnassa.

- Kilpailun kiristyminen edellyttää paremmin tekemistä koko ajan, sanoo yrittäjä Carita Orlando.

Kajanojan muistuttaa, että arkipäivän innovaatiot tukevat osaamisen ja parhaiden työtapojen hyödyntämistä. Tämän rinnalla maailmanlaajuiset teknologiset innovaatiot parantavat työn tuottavuutta.

- Ammatillisessa koulutuksessa opitaan ongelmanratkaisutaitoja, Lehmusvaara esittelee koulutuksen arkea. Opiskelijat oppivat miten moottori toimii tai hiukset värjäytyvät.

Sitran Lindholm muistuttaa, että jatko kehittäviin asiantuntijoihin ja suorittajiin on jo hämärtynyt. Innovaatiot syntyvät erilaisuudesta. kun on sopivan erilainen ryhmä asiaa työstämässä.

Carita Orlandolle luovuus tarkoittaa muutoksiin vastaamista ja sopeutumista. Kokonaisuuksien hallinta ja ongelmanratkaisu eivät siirry koneille.

- Opetammeko näitä asioita, jotka yhtä tärkeitä kuin itse ammattitaito? hän kysyy.

Tim Lindholmin mukaan on saavutettu paljon, jos koulutusjärjestelmä saa ihmisille läpi ajattelutavan:

- Jos olet valmis opettelemaan uutta, pärjäät varmasti. Joka mutkassa oltava valmis oppimaan uutta, niin pärjää. Timo Lindholmin mukaan tämän ajattelutavan sisäistäminen olisi koulutusjärjestelmälle suuri saavutus.

Sitran Timo Lindholm muistutti, että ihmistyön katoaminen ja polarisaatio uusien teknologioiden vuoksi ei ole luonnonlaki. Teknologioiden hyödyntäminen on ihmisten – meidän - valinta.

Suomessa on 170 000 yksinyrittäjää ja 90 000 työnantajayritystä, joista isoja ja keskisuuria työnantajia on noin 3000. Yritysrakenne on haastava oppimisen kannalta.

- Yksinyrittäjyys tai freelancerius lisääntyy, arvioi Lindholm. Heillä osaamisen ylläpitäminen on täysin henkilökohtaisella vastuulla, kun ei ole työnantajaa kouluttamassa.

Anita Lehikoinen odottaa, että keskustelu elinikäisen oppimisen kustannusten jakamisesta alkaa pian uudestaan.

- Miten menee yksilön ja yhteiskunnan vastuun raja? Väestön ikääntyessä julkiset menot painottuvat 2020-30-luvuilla muualle kuin koulutukseen.

Lindholmin mukaan olisi hyvä, että useampi pystyisi työuran aikana tekemään täyskäännöksen ja kouluttautumaan uudelle alalle.

Koulutus ei mene hukkaan, vaikka nuori päätyisi toiselle alalle, Carita Orlando valaa uskoa. Harva 16-vuotias ensimmäisellä yrittämällä löytää loppuelämän ammatin.

Katso keskustelutilaisuuden videotallenne (Tilaisuus alkaa tunnin kohdalla tallenteessa)

Mukana keskustelemassa olivat johdon neuvonantaja Lauri Kajanoja Suomen Pankista, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, rehtori Antti Lehmusvaara Saimaan ammattiopistosta, teemajohtaja Timo Lindholm Sitrasta ja yrittäjä Carita Orlando.

Aikuisten on luotava nuorille toivon näkymää. Vaikka työ muuttuu, työtä on myös tulevaisuudessa, muistutti kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Rohkeutta, oikeanlaista asennetta, kokeilumieltä ja intoa -niin pärjää työelämässä, totesi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran teemajohtaja Timo Lindholm

Suomen Pankin johdon neuvonantaja Lauri Kajanoja: Koulutus on keino tukea talouskasvua ilman että eriarvoistuminen samalla lisääntyisi.

Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Carita Orlando: Työnantaja haluaa palkata asennetta ja motivaatiota.

Työelämässä tarvitaan erilaisia ihmisiä totesi Rehtori Antti Lehmusvaara Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymästä.

Keskustelun juonsivat Suomen Opiskelija-Allianssi-OSKU ry:n puheenjohtaja 
Eini Järvi sekä toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:stä. 

Takaisin