23.01.2018
Sanat haltuun -työpaja Porin Winnowassa. Kuvaaja Marko Simonen
Sanat haltuun -hankkeen tavoitteena oli innostaa ammattikoulujen opiskelijat lukemaan ja parantamaan lukutaitoaan. Lukukeskus järjesti UPM:n tuella 100 toiminnallista lukutaitotyöpajaa ammattikoulujen teknisten alojen opiskelijoille eri puolella Suomea.
- Jos lukeminen on hankalaa, on vaikea kehittää ammatillista osaamistaan. UPM halusi tukea teknisten alojen ammattiin opiskelevien tekstitaitojen kehittämistä. Valtakunnallisesti toimivalla Lukukeskuksella oli hyvät keinot tarttua haasteeseen”, UPM:n sidosryhmäsuhdejohtaja Pirkko Harrela toteaa.
Helposti lähestyttävä rap
Lukutaitoa lähestyttiin pajoissa käytännönläheisesti ja nuorten omat kiinnostuksen kohteet huomioiden. Työpajojen teemaksi valittiin opiskelijoille tuttu rap-lyriikka, jota analysoimalla tarkasteltiin tekstin merkityksiä.
Rap-lyriikat ovat se kirjallisuuden alue, joka on nuorille helpoimmin lähestyttävä. Moni lukuaineissa heikosti pärjäävä oppilas omaa hyvät valmiudet tekstianalyysiin, kun tarkasteltavana on häntä luontaisesti kiinnostava teksti. Työpajoja vetivät kirjoittamisen opettaja, kulttuuritoimittaja Aleksis Salusjärvi ja Atomirotta-yhtyeen sanoittajana ja laulajana tunnettu Mikko Sarjanen.
- Olemme yrittäneet nostaa esille nuorten omat vahvuudet ja saada heidän tuntemaan onnistumisen tunteen. Työpajojen aikana onkin koettu monenlaista innostumista ja oivalluksia, jotka perustuvat erilaiseen tapaan tulkita tekstejä”, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís kertoo.
Liian paljon ongelmia lukutaidossa
Vaikka Suomi on lukutaidon kärkimaita, peruskoulun päättää Suomessa joka vuosi noin 6000 nuorta, joilla ei ole riittävää lukutaitoa. Osa nuorista lukee ja kirjoittaa niin huonosti, että arkielämästä selviytyminen tuottaa vaikeuksia. Poikien lukutaidon tunnistamisessa ja kehittämisessä on tärkeää löytää poikia kiinnostavia tekstejä ja tekstityyppejä, ja laajentaa käsitystä lukemisesta.
Sanat haltuun -työpajojen vaikuttavuutta tutki Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Työpajojen hyödyllisyyden mittarina voidaan pitää ennen kaikkea sitä, miten laajasti kohderyhmä koki hyötyneensä pajoista, ja miten laajoja oppimisvaikutuksia tai pohdintavaikutuksia työpajoilla saatiin aikaan. Tuloksen voi nähdä olevan hyvä siihen nähden, miten alhainen nuorten lukumotivaation lähtötaso hankkeen alussa oli.
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki
