Ammatillisen rahoitusmalli jatkovalmisteluun

29.11.2016

Kolme neljästä AMKEn kyselyyn vastanneesta koulutuksen järjestäjästä ei pidä OKM:n esittämää jakoa perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen onnistuneena. Jäsenemme esittävät, että ammatillisen koulutuksen uudessa rahoitusmallissa perusrahoituksen osuus olisi 60 %. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lausunnolla olevassa rahoituslaissa esittänyt 50 % perusrahoitusta.

Suoritusrahoitus voisi olla 30 % (OKM: 35 %) ja vaikuttavuusrahoitus 10 % (15 %). Koulutuksen järjestäjien mukaan näin turvataan paremmin koko ikäluokan kouluttamista ja syrjäytymisen ehkäisemistä.

AMKEn mallilla suoritusten ja vaikuttavuuden osuus rahoituksesta kasvaisi 13-kertaiseksi nykyisestä kolmesta prosentista.

Rahoitusmallin tavoitteet ja perusperiaatteet ovat oikeat, mutta yksityiskohdissa riittää hiomista.

Opiskelijavuoden määrittely on kesken. Suoritteiden hinta on suhteellinen ja se määräytyy jälkikäteen. Vaikuttavuus- ja strategiarahoituksilta puuttuvat kriteerit ja mekanismi.

Kokonaisuudessaan koulutuksen järjestäjät pitävät lausunnolla olevaa rahoitusmallia ennakoimattomana. Lakiesityksen perusteella koulutuksen järjestäjät eivät voi arvioida tulevan rahoituksensa määrää, mikä on suuri puute.

Vaikuttavuusrahoitukselle selkeä mekanismi

Työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen on oltava saman arvoisia vaikuttavuusrahoituksessa, sillä ne ovat rinnakkaisia vaihtoehtoja valmistumisen jälkeen. Tämä myös vahvistaisi ammatillisen koulutuksen merkitystä elinikäisessä oppimisessa ja työelämän muutoksissa.

Koulutuksen järjestäjän on voitava saada täysi vaikuttavuusrahoituksen osuus, jos valmistuneet opiskelijat työllistyvät tai jatkavat opintoja. Ne ovat rinnakkaisia, eivät vaihtoehtoisia mahdollisuuksia valmistuneelle.

Kymmenen prosentin vaikuttavuusrahoituksesta työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen voisivat kumpikin olla 6 prosenttia sekä opiskelijapalaute ja työelämäpalaute kumpikin 2 %.

Koulutuksen järjestäjät ovat huolissaan esitetystä työllistymisen seurannasta valmistumista seuraavan vuoden lopulla. Se ei huomioi alojen luontaista kausivaihtelua, mm. rakennus- ja luonnonvara-alalla.

Vaikuttavuusrahoitus on ongelmallinen myös erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden osalta, koska he työllistyvät harvoin avoimille työmarkkinoille.

Avoimet kriteerit strategiarahoitukselle

Uusi strategiarahoitus kokoaisi sirpaleista hankerahoitusta lisäten suunnitelmallisuutta, mutta lakiluonnoksesta puuttuvat myöntämisen perusteet.

Esityksestä ei selviä onko strategiarahoitus haettavissa vai onko OKM aloitteellinen sen myöntämisessä. Esityksestä ei selviä muuttaako valtionavustusten korvaaminen strategiarahoituksella opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen työnjakoa kehittämistoimien käynnistäjänä ja rahoittajana.

Koulutuksen järjestäjien mielestä 4 % eli yli 60 miljoonaa euroa strategiarahoitusta on liikaa. Harkinnanvaraisen kehittämisrahoituksen lisääminen on pois joka päiväisestä koulutuksesta.

Ehdotukset uusiksi laeiksi ammatillisesta koulutuksesta ja koulutuksen rahoituksesta ovat lausuntokierroksella, joka päättyy 19.12. AMKEn hallitus päättää lausunnostaan 16.12.

Takaisin