10.09.2015
Hallitusohjelman mukaisesti nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan. Ammatillinen koulutus kootaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta kumotaan ja korvataan uudella lailla.
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry esittää, että uudessa laissa säädetään ammatillisen koulutuksen tarkoitus ja tavoitteet, ammatilliset tutkinnot, koulutuksen järjestäminen, opiskelijan oikeudet ja opiskelijoiden arviointi. Lainsäädäntö ei määrittäisi koulutusta tai sen muotoja opiskelijan iän tai työmarkkina-aseman mukaan.
Lainsäädäntö ei myöskään määritä keinoja, millä opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaamisensa hankkii. Sen sijaan laissa määritetään koulutuksen järjestäjän velvollisuus varmistaa opiskelijan mahdollisuus hankkia ja näyttää tarvittava osaaminen.
Lainsäädännön uudistamisella pyritään päällekkäisyyksien purkamiseen ja sääntelyn vähentämiseen, jolloin nykyiset rinnakkaiset tavat näyttää ja arvioida opiskelijoiden osaamista sekä myöntää tutkinto yhdistyvät.
Reformin lähtökohtana on, että ammatillisessa koulutuksessa säilyvät valtakunnalliset tutkinnon perusteet, joita koulutuksen järjestäjät noudattavat. Tutkintojen määrää vähennetään ja opiskelijan mahdollisuuksia rakentaa oma tutkintonsa lisätään. Ammatilliset tutkinnot antavat valmiudet ja ammattitaidon itsenäiseen työskentelyyn sekä opintojen jatkamiseen toisen asteen tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Toisena lähtökohtana ovat osaamisperustaisuus ja asiakaslähtöisyys. Ammatillisen koulutuksen asiakkaina ovat samaan aikaan yksilöt ja työnantajat / työyhteisöt. Nykyinen oppisopimuksen lisäkoulutus ja työvoimakoulutukseen sisältyvä yhteiskuntakoulutus ovat työnantajalähtöisiä koulutuksia. Reformissa varmistetaan niiden jatkuvuus omaehtoisen koulutuksen rinnalla.
Koulutuksen järjestäminen ja ammatillisen tutkinnon myöntäminen perustuu järjestämislupaan, jossa määrätään koulutustehtävä. Järjestämisluvan lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa koulutuksen järjestäjiä rahoitusjärjestelmällä, joka perustuu koulutuksen vaikuttavuuteen, opiskelijoiden osaamisen kertymiseen ja toiminnan tehokkuuteen.
Monialaiset ammatillisen koulutuksen järjestäjät vastaavat omalla toiminta-alueellaan työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin hyödyntäen koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa. Erikoistuneet koulutuksen järjestäjät tarjoavat valtakunnallisesti, toimialakohtaisesti tai muutoin merkittäviä koulutuspalveluja. Nuorten ja aikuisten kouluttaminen oppilaitoksissa ja työpaikoilla kuuluvat lähtökohtaisesti kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien tehtäviin. Koulutusta voidaan järjestää ympäri vuoden.
Koulutustakuun toteuttamiseksi tarvitaan yhteishaku kaksi kertaa vuodessa, mutta se ei riitä. Yhteishaku ei palvele kaikkien opiskelijaksi hakevien tai työnantajien tarpeita, joten opiskelijalla on oltava oikeus aloittaa opinnot joustavasti ympäri vuoden.
Lainsäädännön lähtökohtana opiskelijalla on oikeus saavuttaa tutkinnossa edellyttävä osaaminen. Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on järjestää koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon tai valmistavan koulutuksen. Tutkinnon suorittaminen ei ole sidottu osaamisen hankkimisen tapaan.
Opiskelijan osaamisen arviointi ja tutkinnon suorittaminen tapahtuu näytöillä, joiden arviointiin osallistuvat opiskelija, opettaja ja työelämän edustajat.
Uusi lainsäädäntö mahdollistaa maksullisen tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisen Suomen rajojen ulkopuolella. Ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus on opiskelijalle maksutonta, mutta koulutuksen järjestäjällä on oltava mahdollisuus jatkossakin periä kohtuullisia maksua ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavasta koulutuksesta.
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry esittää seuraavia kohtia lainsäädännön valmistelun pohjaksi:
Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijoille ja tutkinnon suorittajille työelämässä tarvittavaa osaamista ja ammattitaitoa sekä valmiuksia yrittäjyyteen.
Ammatillinen koulutus palvelee- ja kehittää työelämää edistäen työllisyyttä, maan kilpailukykyä ja elinikäistä oppimista.
Ammatillisessa koulutuksessa suoritetaan ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja sekä järjestetään ammatilliseen koulutukseen tai työhön ja itsenäiseen elämään valmistavia koulutuksia. Ammatillinen koulutus sisältää myös tutkintoon johtamatonta koulutusta, joka valmentaa tuottaa osaamista työelämän vaatimaa osaamista.
Tutkinnoista ja valmentavista koulutuksista päättää opetus- ja kulttuuriministeriö ja niiden mitoituksessa käytetään osaamispistettä.
Ammatilliset tutkinnot muodostuvat tutkintojen osista, joiden laajuus määrätään osaamispisteinä. Tutkintoihin kuuluu ammatillisia, yhteisiä ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Yhteisiin tutkinnon osiin kuuluvat viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, ja sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen.
Tutkintojen yleiset osaamisvaatimukset määritetään valtakunnallisissa tutkintojen perusteissa, jotka laaditaan yhdessä työelämän edustajien kanssa.
Ammatillisella tutkinnon suorittamisella osoitetaan kyky itsenäiseen työskentelyyn ja opintojen jatkamiseen toisen asteen tutkinnon jälkeen.
Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä tutkinnon osa-alueella.
Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on perustutkintoa syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin.
Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on syvällistä ammatin hallintaa tai monialaista osaamista.
Valmentavat koulutukset sisältävät tutkintojen osia ja muuta koulutusta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle luvan ammatillisen koulutuksen järjestämiseen ja ammatillisen tutkinnon myöntämiseen.
Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.
Koulutus voidaan järjestää oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksena tai muutoin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Oppisopimuskoulutus tapahtuu työsuhteessa ja opiskelija voi muutenkin suorittaa opintoja työsuhteessa työnantajaan.
Koulutuksen järjestäjä vastaa koulutuksen järjestelyistä ja laadusta siten, että opiskelijan on mahdollisuus saavuttaa tutkinnossa tai tutkinnon osassa edellytettävä osaaminen tai suorittaa valmistava koulutus.
Koulutuksen järjestäjä toimii yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa suunnitellessaan koulutustarjontaa ja järjestäessään koulutusta. Ammatilliseen koulutukseen kuuluu käytännön opintoja työpaikoilla ja opiskelijoiden arviointi tapahtuu pääosin työpaikoilla.
Koulutuksen järjestäjä antaa tutkintotodistuksen, kun opiskelija on osoittanut tutkintoon vaadittavan osaamisen. Opiskelijalla on oikeus saada todistus myös hyväksytystä tutkinnon osasta.
Koulutuksen järjestäjä toimii vuorovaikutuksessa työ- ja elinkeinoelämän kanssa.
Opiskelijaksi pyrkivällä on vapaa oikeus hakeutua haluamaansa ammatilliseen koulutukseen ja aloittaa opinnot joustavasti vuoden eri aikoina.
Opiskelijaksi valitulla on oikeus osaamisensa tunnustamiseen ja henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan, joka mahdollistaa tutkinnossa tai tutkinnon osassa edellytettävän osaamisen saavuttamisen. Henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan voi sisältyä osaamiskokonaisuuksia muista tutkinnoista ja koulutusmuodoista.
Opiskelijoilla on oikeus muodostaa opiskelijakunta, jonka toimintaa koulutuksen järjestäjä tukee.
Opiskelijoilla on oikeus tulla kuulluksi, kun koulutuksen järjestäjä tekee heitä koskevia päätöksiä.
Opiskelija on velvollinen osallistumaan ja suorittamaan opinnot henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti sekä noudattamaan koulutuksen järjestäjän ohjeita ja määräyksiä.
Opiskelijan osaamisen arviointi ja tutkinnon suorittaminen perustuvat näyttöihin. Arviointiin osallistuvat opiskelija, opettaja ja työelämän edustajat.
Opiskelijan arvioinnilla varmistetaan tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen.
Opiskelijalla on oikeus hakea koulutuksen järjestäjältä oikaisua omaan arviointiinsa.
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki
