Ammatillisen koulutuksen asiakaslähtöisyys on monen asian summa

17.11.2015

Ammatillinen koulutus on suurten muutosten edessä samalla, kun siihen kohdistuu massiiviset säästöpaineet.  Ammatillisen koulutuksen valtakunnallisessa seminaarissa käytiin tiistaina 17.11. kiinnostava paneelikeskustelu asiakaslähtöisyydestä reformissa.

Paneelissa olivat keskustelemassa Tarja Mänty Ammattiopisto Luovista, Helena Koskinen Tredusta, Sakki ry:n puheenjohtaja Musa Jallow sekä OAKK:n Susanna Maunu.

Reformin tarkoitus on tehdä ammatillisesta koulutuksesta ketterämpi, kustannustehokkaampi ja laadukkaampi. Tämän kaltainen asiakaslähtöinen ajattelumalli on kohtalaisen uusi tapa toimia ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa. Asiakaslähtöisyydestä huolehdittaessa on panelistien mielestä huomioitava asiakkaiden, opiskelijoiden ja työ- ja elinkeinoelämän kokonaisvaltaisesta mahdollisuudesta saavuttaa koulutus- ja työelämäpalvelut.

Luovin johtaja Tarja Mänty korosti opiskelijanäkökulmaa asiakaslähtöisyydessä. Hänen mukaansa se on tapa kohdata jokainen opiskelija yksilönä, mikä tarkoittaa opiskelijan opintopolun yksilöllistä rakentamista.

- Kun asiakaslähtöisyys nähdään reformin tavoitteena, on osaamisperusteisuus koulutuksen toteuttamismuoto, joka tukee asiakas- tai opiskelijalähtöisyyttä ja tätä kautta yksilöllisiä opintopolkuja sekä opintoajan nopeuttamista, painotti Mänty.

 Männyn mukaan asiakaslähtöisyys toteutuu, kun uudistetaan lainsäädäntöä, työehtosopimuksia, oppilaitoskäytänteitä ja muutetaan luutuneitakin asenteita kaikilla tasoilla, erityisesti oppilaitoksissa.

- Kaikenlainen sääntelyn purkaminen lisää asiakaslähtöisyyden toteutumista, tähdensi Mänty.

Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy:n rehtori ja toimitusjohtaja Susanna Maunu otti kantaa asiakaslähtöisyyteen myös työelämäasiakkaan näkökulmasta:

- Osaamisen tarve yrityksissä ei ole vakio vaan se vaihtelee yrityksen elinkaaren mukaan. Kasvuvaiheessa tarvitaan uusia osaajia, jolloin esimerkiksi tehtäväkohtaista osaamista tarjoava nopea ja kohdistettava rekrytointikoulutus voi olla paikallaan. Yrityksen laajentaessa toimintaa uusille alueille tutkinnonosan tai jopa tutkinnon tarve voivat tulla ajankohtaisiksi.

Työelämän tarpeet eivät synny välttämättä juuri syys- tai kevätlukukaudelle toteutettavaksi, muistuttaa Maunu ja kysyy:

- Olemmeko ketteriä toimijoita, kun eteen tulee juhannusaatonaattona työelämältä pyyntö kouluttaa seitsemälle hitsarille sertifikaatit heinäkuun puoliväliin mennessä?

Helena Koskinen, Tampereen seudun ammattiopiston ammatillisen koulutuksen johtaja, huomioi erityisesti koulutuksen saavutettavuuden asiakaslähtöisyyttä pohdittaessa. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa ja toteutusta tuleekin Koskisen mielestä kehittää monipuolisesti ja paikkakunnasta riippumattomaksi. Esimerkkinä hän mainitsee yritysyhteistyönä tehtävät yhteishankinnat sekä digitaalisten oppimiskäytänteiden kehittämisen, jolloin varmistetaan alueen yritysten osaamisen kehittäminen ja osaavan työvoiman saanti yrityksille.

Osa opiskelijoista suoriutuu opinnoistaan nopeasti, toisten tarvitessa asioiden oppimiseen enemmän aikaa. Useimmiten ajatus on, että nopeilta oppijoilta säästynyt opetusaika käytetään hitaammin edistyvien hyväksi: Toiminnan sijoittuessa kymmenille paikkakunnille ja annettaessa opetusta yli sataan eri ammattiin on yhtälö haastava, jos nopeus ja hitaus kohtaavat eri toimialoilla ja eri paikkakunnilla.

Koskinen muistutti myös, etteivät organisatoriset, hallinnolliset tai rahoitukselliset seikat voi evätä yksilön tarvitseman tuen saantia:

- Yksilöllisen opinpolun löytyminen ja sen etenemisen tukeminen vie haasteellisimmankin opiskelijan maaliin.

Koskisen kanssa yksilöllisen opintopolun tukemisesta huolehti Tarja Mänty. Hän alleviivasi, että yksilölliset opintopolut on ollut huomattavan paljon yksinkertaisempia suunnitella ja toteuttaa kokeilussa olevalla vuosityöaikamallilla, jossa jokainen tunti ja jokainen työtehtävä ovat samanarvoisia.

Musa Jallown mukaan oppilaitosyhteisön hahmottaminen keskeiseksi opiskelijoita ja oppimista tukevaksi sosiaaliseksi voimavaraksi olisi tärkeää reformia tehtäessä.

- Oppilaitosyhteisö tarjoaa opiskelijoille ympäristön, jossa he yhdessä osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan sekä muiden opiskelijoiden tuella ovat päässeet opiskelemaan itsensä ammattilaisiksi ja tulevaisuuden huippuosaajiksi, kiteytti Jallow.

Oppilaitosyhteisö voisi antaa ammatilliselle koulutukselle uudenlaisia tekemisen mahdollisuuksia, joissa kehitetään sosiaalisia taitoja, elämänhallintaa sekä johtamisen ja ryhmässä toimimisen taitoja.

- Nämä ovat nimenomaan niitä taitoja, joiden merkitys korostuu tulevaisuuden työelämässä ja oppilaitosyhteisö on se paikka, jossa niitä harjoitellaan.

Kaikki keskustelijat korostivat reformin ulottamista kaikille koulutuksen järjestämisen tasoille, sääntelyn purkamista sekä pinttyneiden asenteiden uudistamista. Reformi nähdään tiukasta aikataulusta ja rahoituksen kiristymisestä huolimatta mahdollisuutena rakentaa aivan uudenlainen ammatillisen koulutuksen malli. Tämä vaatii panelistien mielestä kuitenkin kaikkien asiantuntijoiden osaamisen hyödyntämistä sekä uskallusta lähteä yhdessä rohkeasti pois mukavuusalueelta.

Takaisin