04.02.2016
Maahanmuuttajille suunnattua ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA) on lisättävä, esittää opetus- ja kulttuuriministeriön asettama ohjausryhmä. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta laajennetaan tarvittaessa uusille koulutuksen järjestäjille. Valmentavan koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä.
Lisäystä tarvitaan myös näyttötutkintoon valmistavaan ja siihen kytkeytyvään opiskeluvalmiuksia parantavaan koulutukseen.
Ristiriitaisen vastaanoton työryhmässä sai parhaillaan selvitettävän koulutussopimuksen pilotointi maahanmuuttajien koulutuksessa. Koulutussopimuksen sisällöstä odotetaan selvityshenkilöiden esityksiä maaliskuun alussa.
Ohjausryhmä esittää ammatilliseen koulutukseen pääsyyn ja koulutussopimukseen vuodelle 2017 lisäystä 8,8 miljoonaa euroa ja kehyskauden muille vuosille 2018–2020 11 miljoonaa euroa kullekin. Vuonna 2016 OKM:n talousarviossa on maahanmuuttajien koulutukseen noin 100 miljoonaa euroa.
AMKEn esityksestä ammattiosaajan työkykypassia kehitetään maahanmuuttajien tarpeisiin soveltuvaksi.
Viranomaisten arvioiden mukaan noin viidesosa oleskeluluvan saavista turvapaikanhakijoista päätyy ammatilliseen koulutukseen.
Opiskeluvalmiuksia parantavien opva-opintojen suorittamisella halutaan mahdollistaa näyttötutkinnon suorittaminen myös henkilöille, joilla on puutteelliset taidot esimerkiksi tietotekniikassa tai kielissä.
AMKE esitti työskentelyn aikana, että oppivelvollisuusiän ylittäneiden turvapaikanhakijoiden perusopetukseen voidaan yhdistää VALMA-koulutusta, ammatillisia tutkinnonosia tai korttikoulutuksia opiskelijan tarpeen ja motivaation mukaan.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan nyt tarvitaan nykyistä joustavampia ja yksilöllisempiä polkuja ja kotoutumisen onnistuminen vaatii useita nopeita uudistuksia nykyjärjestelmiin:
- Meidän on edettävä asiantuntijoiden ehdotusten pohjalta heti, toteaa ministeri.
Ohjausryhmä esittää 56 kohdan muistiossaan joustamista ammatillisen koulutuksen B1.1. tason kielitaitovaatimuksesta. Vain neljännes kotouttamiskoulutuksen päättävistä saavuttaa ammatilliseen koulutukseen vaadittavan tason. Työryhmä esittää, että opintojen aikaista suomen tai ruotsin kielen opetusta vahvistetaan. Lisäksi kielenopetusta integroidaan osaksi muuta opiskelua ja työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kieliopintoja järjestetään jo nyt osana valmentavaa koulutusta.
- Koulutus ja kielen oppiminen ovat tärkeimpiä keinoja vahvistaa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä uudessa kotimaassa, kertaa ministeri Grahn-Laasonen.
Suomeen tuli vuonna 2015 yhteensä 32 400 turvapaikanhakijaa. Turvapaikanhakijoista 8 500 oli alaikäisiä ja näistä yksin maahan tuli 2 800. Turvapaikanhakijoista noin 35 %:n arvellaan saavan myönteinen päätös oleskelulupaan, yksin tulleista lapsista luvansaajia saattaa olla 90 %.
Oppivelvollisuusikäiset turvapaikanhakijat pääsevät Suomessa perusopetukseen, mutta sen ja muun koulutuksen ulkopuolelle jäävät 17-vuotiaat.
Turvapaikanhakijoiden koulutus- ja osaamistasosta ei ole vielä kattavaa tietoa. OKM ja TEM ovat kehittäneet osaamiskartoituskyselyn, jota pilotoidaan vastaanottokeskuksissa helmikuussa. Pilotoinnin jälkeen kysely on tarkoitus ottaa käyttöön valtakunnallisesti, jotta jatkossa turvapaikkaa hakevien koulutustasosta saadaan kattavampaa tietoa koulutuksen ennakoinnin ja suunnittelun pohjaksi.
Vuonna 2015 ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskeli noin 19 000 vieraskielistä opiskelijaa. Määrä on viime vuosina aikana lisääntynyt runsaasti, mutta vieraskielisten määrän kasvu suhteessa koko ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärään ei ole muuttunut merkittävästi. Vieraskielisiä on runsaasti myös vapaan sivistystyön oppilaitoksissa – erityisesti suurissa kaupungeissa.
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki
