Ammatillinen koulutus työelämän murroksessa

20.01.2016

AMKEn hallituksen ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n työvaliokunnan työseminaarissa Kirkkonummella ruodittiin ammatillisen koulutuksen reformia.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, joka on itsekin toiminut merenkulkualan koulutuksessa opettajana ja rehtorina, korosti koulutusjärjestelmän roolia muuttuvassa maailmassa.

- Osaaminen on työntekijän parasta muutosturvaa, totesi Palola.

Palola kertoi seminaarissa myös omista kokemuksistaan koulutuksen umpiperistä merenkulun alalta. Näiden kokemusten valossa Palola korosti jatko-opiskelukelpoisuuden merkitystä ihmisen työuran ja kasvun kannalta.

Ammatillinen koulutus on merkittävä väylä moniin toimihenkilöammatteihin.

Palola huomautti, että yritysten rooli koulutuksessa on Suomessa hyvin paljon pienempi kun kansainvälisesti. Saksassa yritykset panostavat voimakkaasti oppisopimuskoulutukseen, eivätkä odota yhteiskunnan maksavan koko koulutusta.

Yhteiskunnan rooli Suomessa on merkittävä, on ollut ja tulee toivottavasti olemaan. Koulutuksen saavutettavuus, maksuttomuus sekä tasa-arvoisuus ovat Palolan mielestä tärkeitä arvoja myös tulevaisuudessa.

Teollisuus lähtee aina takamatkalta, mutta vain osaamisella ja koulutuksella pärjäämme. Korkeatasoinen koulutus tarkoittaa Palolan mukaan myös korkeatasoista ammatillista koulutusta.

Erityisesti STTK:n puheenjohtaja on huolissaan ammatillisen aikuiskoulutuksen tulevaisuudesta.

Tullin tilaston mukaan tärkeimmät vientituotteet ovat metsä- ja paperiteollisuus, polttoaineet ja teräslevyt. Nämä ovat ammattiosaajien tekemiä tuotteita. Tarvitsemme korkeatasoista ammatillista koulutusta Suomessa ja siitä on pidettävä huolta.

Keskustelun reformiin viritti keskustan kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Petri Honkonen. Hän linjasi ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteiksi työelämälähtöisyyden, asiakaslähtöisyyden ja taloudellisuuden. 

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän hallinnossa ollut Honkosen mukaan:

- Tarvitaan enemmän katsetta tulevaisuuteen ja vähemmän katsetta menneisyyteen.

STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija Riina Nousiainen toi esiin pelon järjestäjäverkon hallitsemattomasta supistamisesta. Pienet ja usein kalleimmat alat ja tutkinnot ovat vaarassa kadota. STTK peräänkuulutti koulutuksen järjestäjien ja työ- ja elinkeinoelämän välistä keskustelua koulutustarjonnan turvaamiseksi.

AMKEn toimitusjohtaja Petri Lempinen tunnisti kolme suurta muutosvoimaa, jotka vaikuttavat ammatilliseen koulutukseen: väestökehitys, työn ja ammattien muutos sekä julkisen talouden ongelmat.

Osallistujia yhdisti ymmärrys työelämän muutoksesta. Sen suunnasta ja vaadittavista toimenpiteistä käytiin vilkasta keskustelua. Tutkintojärjestelmän muutokset nousivat esiin useassa puheenvuorossa. Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen peräänkuulutti matriisimaisia tutkintoja ja oppimisympäristöjä, sillä eri teollisuusalojen ammatit lähestyvät toisiaan.

Keskustelussa AMKEn hallituksen jäsen Rabbe Ede halusi nuoret mukaan keskusteluun. Myös Honkosen mukaan nuorten osallisuuden vahvistaminen on huomioitava reformissa.

Helsingin kaupungin opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen kaipasi koulutuksen uudistamiseen rohkeita tekoja: 

- Reformin toteuttaminen on muutosjohtamista. Maailma ei enää toimi yksityiskohtaisesti määräten ja säädellen.

STTK:n keskustoimiston lisäksi läsnä olivat ERTO, Pardia, Super, Ammattiliitto Pro, TEHY, LTA.

- Koulujärjestelmä on teollisuus yhteiskunnasta, mutta oppilaitosten lomajärjestelmä on agraariyhteiskunnasta, tiivisti AMKEn varapuheenjohtaja Anssi Tuominen.

Takaisin