Aikuiskoulutustukijärjestelmä pelastui, lakimuutoksia tulossa

21.09.2016

– Työmarkkinajärjestöjen päätös turvata aikuiskoulutustuen rahoitus osana kilpailukykysopimusta on todella merkittävä. Sopimuksen toteuduttua osaamisen uudistamisen ja ammatinvaihdon mahdollistava aikuiskoulutustukijärjestelmä pelastui, toteaa Koulutusrahaston toimitusjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki. 

Tulevat lakimuutokset

Eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2016 annettavan lakiesityksen mukaan aikuiskoulutustuen perusosa pienenee 15 %, ja tuen enimmäiskesto lyhenee neljällä kuukaudella 19 kuukaudesta 15 kuukauteen. Alle 3000 euroa kuukaudessa ansaitsevilla tukea leikataan noin 60 euroa kuukaudessa ja 3000 euron kuukausiansioilla vähennys on noin 100–187 euroa kuukaudessa.

Palkansaajan aikuiskoulutustuki siirtyy kokonaisuudessaan Työttömyysvakuutusrahaston rahoitettavaksi. 

Alustavan tiedon mukaan aikuiskoulutustuen lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2017 alkaen. Lakimuutosehdotukset ovat alustavia ja voivat vielä muuttua.

Aikuisiällä kouluttautuminen suosittua ja kannattavaa

Työmarkkinoiden kiihtyvä rakennemuutos näkyy aikuiskoulutustuen käyttäjämäärän voimakkaana kasvuna: Vuonna 2010 aikuiskoulutustukea sai alle 9000 aikuisopiskelijaa, kun vuonna 2015 tuen saajia oli jo noin 20 500. Vuonna 2016 tuen saajien kokonaismäärän arvioidaan olevan noin 24 000.

– Työmarkkinoiden voimakkaassa rakennemuutoksessa tarvitaan nyt välttämättä toimenpiteitä, joilla kannustetaan suomalaisia kouluttautumaan työuralla ja tarvittaessa myös vaihtamaan ammattia, mikäli omalla alalla uhkaa työttömyys, Korhonen-Yrjänheikki sanoo.

Suomalainen tutkintopainotteinen koulutus- ja työelämä jättää helposti varjoonsa vuosien aikana karttuneen työkokemuksen, joka Korhonen-Yrjänheikin mukaan tulisi ottaa paremmin huomioon uuteen ammattiin kouluttautuessa.

– Oleellista on osaamisen parempi tunnistaminen ja tunnustaminen. Täytyisi päästä järjestelmään, että henkilön ei osaamiskartoituksen jälkeen tarvitsisi suorittaa kokonaista tutkintoa vaan osia siitä. Lopputuloksena uuteen tutkintoon pääsisi tehokkaammin ja lyhyemmällä ajalla. Se olisi sekä työntekijän että työnantajan etu. Tällöin olisi mahdollista rahoittaa nykyistä useamman palkansaajan osaamisen uudistamista ilman, että aikuiskoulutustuen kokonaismenot kasvavat.

Aikuiskoulutustukea voi saada tutkintoon tai tutkinnon osan suorittamiseen johtavasta koulutuksesta tai ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta, kun työssäoloaikaa on kertynyt yhteensä vähintään kahdeksan vuotta. Hakijan tulee lisäksi olla ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut päätoimisena yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua. Tukea voi saada yhteensä vähintään kaksi kuukautta kestäviin opintoihin, ja palkansaajan tulee olla opintovapaalla etuuden maksuaikana.

Tuen saajista lähes 40 % opiskelee ammattikorkeakoulussa, noin 30% yliopistossa ja noin 30% ammatillisessa oppilaitoksessa.

Aikuiskoulutustuen vaikuttavuustutkimuksen mukaan aikuiskoulutustuki pidentää työuria ja toimii ennaltaehkäisevänä muutosturvana jatkuvasti muuttuvilla työmarkkinoilla.

Lue lisää

Takaisin