Sivistysvaliokunta lausui koulutuspoliittisesta selonteosta – näkökulma ammatilliseen koulutukseen on edelleen kapea

14.12.2021

Sivistysvaliokunta julkisti 13.12. mietintönsä valtioneuvoston koulutuspoliittisesta selonteosta.  Selonteossa linjataan koulutuksen ja tutkimuksen tavoitetila kohti 2040-lukua sekä sen saavuttamiseksi tarvittavat voimavarojen, rakenteiden ja ohjauksen muutokset.

Sivistysvaliokunta toteaa, että selonteko sisältää oikeansuuntaisia ja perusteltuja linjauksia suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämiseksi. Selonteko on tavoitteiltaan ja kattavuudeltaan tulevaisuusorientoitunut. 

Sivistysvaliokunta näkee, että ammatillisen koulutuksen keskeinen tavoite on rakentaa valmiuksia työelämään ja siellä tarvittavan ammattitaidon hallintaan ja kehittämiseen. 

Sivistysvaliokunta näkee mietinnössä myös monia puutteita, jotka voidaan kiteyttää tavoitteiden moninaisuuteen ja niiden priorisoinnin vähäisyyteen. Luotettavat arviot esitettyjen toimenpiteiden vaikuttavuudesta, kustannuksista ja koulutuksen laadun varmistamisesta eivät selonteosta ilmene.

Lausunnossaan valiokunta toteaa, että lukiokoulutuksella ja ammatillisella koulutuksella on oltava tulevaisuudessakin erilliset rahoitus-, ohjaus- ja järjestämislainsäädäntönsä, jotka huomioivat koulutusmuotojen erilaiset tavoitteet ja tehtävät. 

- Sivistysvaliokunnan huomiot ovat perusteltuja ja täydentävät selontekoa. Näkökulma ammatilliseen koulutukseen on kuitenkin edelleen valitettavan kapea ja monia oleellisia ammattikoulutuksen tehtäviä ja tavoitteita on ohitettu kokonaan, toteaa AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu.

AMKEn arvio selonteon vahvuuksista ja heikkouksista ammatillisen koulutuksen näkökulmasta:

Plussat:
•    ymmärretään resurssitarve 
•    hyväksytään monimuotoinen järjestäjärakenne
•    tunnistetaan jatkuva oppiminen
•    korostetaan digitalisaation ja teknologian merkitystä 
•    tunnistetaan koulutusviennin merkitys  

Miinukset:
•    tutkintokeskeisyys on ylikorostunut
•    ammatillisen koulutuksen käsittely on ongelmakeskeistä
•    työelämän kehittämisnäkökulma puuttuu
•    korkeakouluyhteistyön näkökulma on hyvin rajoittunut ja rajoittuu lähinnä tutkintoihin
•    ei sisällä lainkaan ammattikoulutuksen tutkimus, kehittämis- ja innovaationäkökulmaa 
•    kansainvälisyysnäkökulma puuttuu

Sivistysvaliokunnan mietintö valtioneuvoston koulutuspoliittisesta selonteosta >>

Takaisin