Jatkuva oppiminen pidentää työuria ja lisää työn tuottavuutta

27.08.2024

Opetus- ja kulttuuriministeriölle on asetettu viidenkymmenen miljoonan euron lisäsopeutustarve jo aiemmin sovittujen leikkausten lisäksi.

- Mikäli leikkauksia kohdistetaan ammatilliseen koulutukseen, ne vaikeuttaisivat merkittävästi yksilöiden ja työelämän mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa osaamista, painottaa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu.

Hallitus päätti kevään kehysriihessä leikata sata miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta. Kesän aikana ”normien kevennyksen” nimissä leikkaustarve on kasvanut useilla miljoonilla euroilla. Katse näyttää jälleen kerran lisäsopeutusten osalta kohdistuvan ammatilliseen koulutukseen.

- Tällainen jatkuva ammatillisen koulutuksen kukkarolla käyminen kertoo hallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön johdon haluttomuudesta ymmärtää työelämän ja yksilöiden osaamistarpeita, toteaa Lamppu.

Osaaminen vaatii päivitystä koko työuran ajan

Ammatillisen koulutuksen rahoitus tälle on vuodelle noin 2,1 miljardia euroa ja se jakautuu koko työikäiselle väestölle. Opiskelijoista noin kaksi kolmasosaa on aikuisia yli 20-vuotiaita.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 Suomen työvoiman määrä oli 2,8 miljoonaa. Ammatilliseen koulutukseen osallistuu vuosittain noin 330000 henkilöä, mikä on noin 12 prosenttia työvoimasta.

- Jos haluamme, että työntekijät ja yrittäjät voivat pitää osaamisestaan huolta, työurat pitenevät, työpaikkojen osaaminen sekä elinkeinoelämän kilpailukyky kehittyy, tarvitsemme pikemminkin nykyistä enemmän mahdollisuuksia päivittää osaamistaan koko työuran ajan. Ei ole mitenkään huono investointi, että aiemmin tutkinnon suorittaneet osallistuvat koulutukseen, muistuttaa Lamppu.

Laaja-alainen osaaminen tunnistettava

Ammatillinen koulutus tarjoaa myös korkeakoulututkinnon suorittaneille mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Pääasiassa he suorittavat omassa työssään tarvittavaa osaamista täydentäviä opintoja esimerkiksi tuotekehityksen tai johtamisen erikoisammattitukinnoista.

Lampun mukaan hallituksen päätös kohdistaa rahoitusta erityisesti tutkintojen osiin kohdistuvaan koulutukseen on perusteltua. Samalla kuitenkin monissa työelämän tehtävissä vaaditaan koko tutkintoa ja useilla aloilla palkka perustuu suoritettuihin tutkintoihin.

- On tärkeää, että myös työelämä alkaa tunnistaa enemmän laaja-alaista osaamista eikä yksinomaan tutkintoja, sanoo Lamppu.

Maahanmuuttoa tarvitaan

Elinkeinoelämän osaajatarveselvityksissä korostuu pula ammattiosaajista.

- Sen lisäksi, että luodaan jokaiselle mahdollisuus pitää osaamisestaan huolta, tarvitsemme osaamisperäistä maahanmuuttoa. Väestöpohjamme ei riitä osaajatarpeen täyttämiseen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on tärkeä rooli ja osaamista myös tähän, toteaa Lamppu.

Perusteluja lisäsopeutuksilta pidättäytymiseen >>

Lataa kannanotto tästä Takaisin