25.03.2021
Hallitus valmistelee loppukautensa toimia kevään puoliväliriihessään sekä tekee päätöksiä EU-elpymisrahan käyttökohteista. Näillä päätöksillä on pitkäkantoisia vaikutuksia ammattiosaajien saatavuuteen ja ammatillisen koulutuksen mahdollisuuteen tukea yritysten kehittämistoimintaa ja osaamiskilpailukykyä.
- Tarvitsemme massiivista koko työikäisen väestön jatkuvaa kouluttamista, jotta voidaan vastata ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen, vihreään siirtymään sekä teknologia- ja digitalisaatioloikkaan. Tämä vaatii tuekseen vahvan ammatillisen koulutuksen, korostaa AMKEn puheenjohtaja, teollisuusneuvos Kari Kallonen.
Rahoituksen ennustettavuutta on lisättävä ja hankehumpasta on päästävä kokonaisvaltaiseen kehittämiseen
Hallituksen tulee puoliväliriihessä siirtää määräaikainen 80 M€ vuosittainen rahoituskorotus pysyväksi korotukseksi perusrahoitukseen. Koulutuksen järjestäjät ovat uupuneita jopa lähes 10 erilliseen vuosittaiseen hankehakuun.
- Tämä on kestämätöntä. Tilannetta pahentaa oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanon ja koronan aiheuttama työtaakka, huomauttaa AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu.
Vuosittaiset hankerahoitukset tulee yhdistää pääosin toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi ja haut tulisi toteuttaa pääosin vuoden alussa. Lisäksi oppivelvollisuuden laajentamisen kustannusten täysimääräisestä korvaamisesta tulee pitää kiinni.
Koronakriisi vaarantaa nuorten osaamisen ja työllisyyden
Koronakriisin seurauksena osalla opiskelijoista on merkittäviä puutteita osaamisessa ja työkokemuksessa. Tarvitaan merkittäviä lisäpanostuksia kriisin vaikutusten minimoimiseen tulevina vuosina.
- Koronakriisin jälkeiseen aikaan tarvitaan ”exitplan” ja sen toteuttamiseen lisäpanostusta opetukseen, opintojen ohjaukseen ja opiskelijahuoltoon, jotta varmistamme opiskelijoiden osaamisen ja työllistymisen, painottaa Veli-Matti Lamppu.
Ammatillinen jäämässä ulos TKI-panostuksista
Kestävän kasvun ohjelma eli Suomen suunnitelma EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RFF) käyttöön julkistettiin maaliskuun puolivälissä. TKI-panostukset on tarkoitus jakaa Business Finlandin ja Suomen Akatemian kautta. Tämä kohdennus jättää valitettavasti pääosin ulos monet pk-yritykset, ammattikorkeakoulut ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät.
- TKI-toiminnassa tulee ottaa huomioon koko ekosysteemi, johon kuuluvat myös
ammattikorkeakoulut ja ammatillisen oppilaitokset. Nämä toimijat tulisi lisätä ohjelmaan, muistuttaa Kari Kallonen.
Kestävän kasvun ohjelman yhtenä painopisteenä on digitaalisuus. Jatkuvan oppimisen digitaalisen alustan luominen antaa monia mahdollisuuksia ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja parantaa koulutuspalveluiden saatavuutta. Ammatillisen koulutuksen toimijoiden tulee olla aktiivisesti toimeenpanemassa kokonaisuutta.
Lataa kannanotto tästä
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki