AMKEn viestit ammatillisen koulutuksen kehittämistarpeista hallitusohjelmaneuvotteluihin sekä seuraavalle hallituskaudelle 2023–2027

Ammatillinen koulutus hallitusohjelmassa (pdf) >>

tiedostot:
Ammatillisen koulutuksen viestit hallitusohjelmaneuvotteluihin (pdf) >>
Ammatillisen koulutuksen viestit hallitusohjelmaneuvotteluihin - tätä emme halua (pdf) >>
Yrkesutbildningens budskap med i regeringsförhandlingarna (pdf) >>
Yrkesutbildningens budskap med i regeringsförhandlingarna - detta vill vi inte ha (pdf) >>

Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu paljon kehittämisodotuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi järjestäjärakenteeseen, rahoitukseen, koulutuksen vaikuttavuuteen, opintojen toteutukseen, jatko-opintovalmiuksia tai tutkintojen rakentumiseen esitetyt muutostarpeet. 

Ammatillista koulutusta tulee kehittää yhteiskunnan ja työelämän tarpeista. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät sitoutuvat kehittämistavoitteisiin, kun se on perusteltua, pitkäjänteistä sekä ammatillisen koulutuksen kokonaisuus huomioon ottavaa. 

Ammatillista tulee kehittää tieto- ja tutkimusperusteisesti. Koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin pohjaksi ei riitä pelkät tilastot, vaan taustana tulee olla tieto vaikuttavuuteen liittyvistä syistä ja seurauksista.

Huolehditaan nuorten ja aikuisten perusvalmiuksista sekä opiskelukuntoisuudesta

• Selvitetään syyt, miksi perusopetuksen oppimistulokset heikkenevät. Kohdennetaan selvitysten perusteella toimia perusopetukseen (esim. pedagogiset ja toiminnalliset) ja varhaiskasvatukseen. Laajoja osaamisen puutteita on vaikea korjata ammatillisen koulutuksen aikana.
• Tarjotaan vailla perusasteen koulutuksen jälkeistä tutkintoa oleville aikuisille perustaitoja sekä työelämä- ja opiskeluvalmiuksia lisääviä opintoja työllistymisedellytysten parantamiseksi.
• Varmistetaan opiskelijahuoltopalveluiden saatavuus ammatillisen koulutuksen opiskelijoille lähipalveluina. Varmistetaan matalan kynnyksen sosiaali- ja mielenterveyspalveluiden saatavuus nuorille. Palvelut tulee suunnata tarvittaessa myös nuoren perheelle.

Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta voidaan lisätä monin keinoin

• Osaamisperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa opiskeluaika määräytyy yksilöllisen opiskelutarpeen ja -vauhdin mukaan. Tämä periaate tulee säilyttää. Ei säädetä tutkinnoille ajallisia pituuksia.
• Ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli työvoima- ja kotoutumiskoulutusten toteuttajina. Hyödynnetään ammatillisen koulutuksen monipuolista tarjontaa laajasti työvoimapulan ratkaisuissa TE2024-uudistuksen toimeenpanossa.
• Lisätään vaativan erityisen tuen opiskelupaikkoja sekä erityisen tuen resursseja ja osaamista vastaamaan määrän voimakasta kasvua sekä vaativan erityisen tuen opiskelijapaikkoja.
• Mahdollistetaan oppivelvollisille opintojen ja tutkinnon suorittaminen joustavasti työpajoilla tilanteissa, joissa opiskelijalla on vaikeuksia suorittaa opintojaan oppilaitoksessa tai työpaikalla.
• Selkeytetään ammatillisen koulutuksen tuloksellisuus- ja vaikuttavuuskriteerejä. Kriteerien rajoissa koulutuksen järjestäjät saavat vapaasti toteuttaa koulutusta. OKM voi kuitenkin velvoittaa koulutuksenjärjestäjiä nk. huoltovarmuuskoulutukseen.
• Kevennetään tutkintojen järjestämislupaprosessia vastaamaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeita.
• Vahvistetaan yksilön osaamisen kehittämisen tarveperusteisuutta jatkuvassa oppimisessa. Tämä mahdollistaa myös maksullisten koulutuspalveluiden tarjoamisen.
• Tarjotaan työssä oleville ja aiemmin ammatillisen tutkinnon suorittaneille ensisijaisesti tutkinnon osaa tai osia, ellei erityistä perustetta koko tutkinnon suorittamiseen ole.

Kehitetään ammatillisen koulutuksen rahoitusta kokonaisuus huomioiden

• Rahoitustaso tulee pitää vähintään vuoden 2023 tasolla huomioiden yleinen kustannustason nousu.
• Varmistetaan jatkuvan oppimisen resurssit työvoimapulaan ja työn murrokseen vastaamiseksi. 
• Säilytetään ammatillisen koulutuksen rahoitus yleiskatteellisena kokonaisuutena, jolloin ammatillisen koulutuksen järjestäjä voi toteuttaa joustavasti toimintaansa työelämä- ja opiskelija-asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Yhdistetään hankkeiden rahoitushakuja jakamalla mahdollisimman suuri osa yleiskatteellisena.
• Selkeytetään ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia ja parannetaan tutkinnon osien rahoitusosuutta kannustamaan niiden järjestämistä. Vähennetään merkittävästi nykyisessä rahoitusmallissa olevaa yli 40 erilaista painokerrointa.

Toteutetaan ammatillisen koulutuksen rakenteellista kehittämistä huomioiden alueiden sekä työ- ja elinkeinoelämän tarpeet

• Kehitetään ammatillista koulutusta omana koulutusmuotonaan perustuen monituottajamalliin (järjestäjäneutraliteetti), jossa tulee olla myös jatkossa sekä julkisia että yksityisiä koulutuksenjärjestäjiä.
• Kehitetään ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen, vapaan sivistystyön ja korkea-asteen yhteistyötä kaikkia osapuolia hyödyttävänä. 
• Vahvistetaan työelämässä oppimista kehittämällä opettajien työelämäosaamista, työpaikkaohjausta sekä oppisopimuskoulutuksen joustavia toteuttamismalleja.

Ammatillisen koulutuksen viesti hallitusneuvotteluihin – tätä emme halua

Valtiovarainministeriön julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessa (2023), opetus- ja kulttuuriministeriön virkanäkemyksessä tulevan hallituskauden valinnoista (2023) sekä valtioneuvoston koulutuspoliittisessa selonteossa (2021) on esitetty ammatillisen koulutuksen kehittämisestä näkemyksiä, joihin Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE suhtautuu kriittisesti. Seuraavia ehdotuksia ei tule toteuttaa.

Valtiovarainministeriö: Osa tutkinnoista voitaisiin muuttaa kaksivuotisiksi, jotta nopeutetaan siirtymiä työelämään. 

AMKEn näkemys
Osaamisperusteisuus tulee säilyttää. Osaamisperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa opiskeluaika määräytyy yksilöllisen opiskelutarpeen, -vauhdin sekä erityisesti nuorilla sosiaalisten taitojen kehittymisen mukaan.

Kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa tulee säilyttää yleinen jatko-opintokelpoisuus. Kaksivuotiset tutkinnot romuttaisivat tämän. Ei säädetä tutkinnoille ajallisia pituuksia.

Hyödyntämällä tutkinnon osia voidaan tehostaa koulutusjärjestelmää sekä vastata joustavasti yksilön ja työelämän tarpeisiin. Koulutusta on mahdollista toteuttaa työssä ja sen ohella. Jopa säännellyissä ammateissa kelpoisuus voidaan määritellä tutkinnon osien avulla, esimerkiksi hoiva-avustaja. 

Valtionvarainministeriö: Leikataan aiemmin ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin kohdistettua rahoitusta tai asetetaan lukukausimaksut, jollei päällekkäiskoulutus muutoin vähene

AMKEn näkemys
Työelämän osaamis- ja työvoimatarpeet muuttuvat nopeasti. Ammatissa on vaikea selvitä ilman jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä. Korkeakoulutuksen sijaan monelle ammattiosaajalle luonteva väylä osaamistasonsa nostamiseen on ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaminen. 

Työllistyminen tai muuttuvan työn vaatimuksista selviytyminen voi vaatia uuden tutkinnon suorittamista. Myös korkeakoulututkinnon suorittaneella tulee olla tarvelähtöinen mahdollisuus suorittaa ammatillinen tutkinto.

Opetus- ja kulttuuriministeriö: Ammatillisen koulutuksen rahoitus jaetaan kahteen osaan, oppivelvollisten rahoitukseen ja jatkuvan oppimisen rahoitukseen

AMKEn näkemys
Säilytetään ammatillisen koulutuksen rahoitus yleiskatteellisena kokonaisuutena, jolloin ammatillisen koulutuksen järjestäjä voi toteuttaa joustavasti toimintaansa työelämä- ja opiskelija-asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. 

Suomessa on 160 000 20–34-vuotiasta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Moni heistä tarvitsee samoja tukitoimia kuin oppivelvolliset. 
Rahoituksen jakaminen lisää merkittävästi hallinnollista taakkaa ja voi johtaa koulutuksen järjestämisen epätarkoituksenmukaiseen tehottomuuteen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö: Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteeseen muodostetaan vahvoja alueellisia ammatti-instituutteja

AMKEn näkemys
Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksissä ammatti-instituuteista on jäänyt epäselväksi niiden tarkoitus, tehtävä, toimintamuoto sekä suhde muihin ammatillisen koulutuksen järjestäjiin. 

Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakennetta kehitettäessä tulee säilyttää monituottajamalli (järjestäjäneutraliteetti), jossa kaikilla toimijoilla on yhdenvertainen asema koulutuksen järjestämisessä.

Määrällinen järjestäjärakenteen kehittä-minen tulee tehdä alueiden väestökehityksen, työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden sekä toiminnallisen kyvykkyyden perusteella.