Yrittäjyyttä tukevaa ammatillista koulutusta

28.09.2017

Suomen Yrittäjien näkökulmasta yrittäjyyttä tukeva ammatillinen koulutus toteuttaa osaamis- ja koulutuspalveluita, joilla vastataan pk-yritysten työvoimatarpeisiin, yrittäjyyden uusintamiseen, yrittäjien osaamistarpeisiin sekä yritysten kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen. Tätä näkemystä tukee hyvin opetus- ja kulttuuriministeriön julkistamat Koulutuksen yrittäjyyslinjaukset 2017.

Yritysten kilpailukyvyn ylläpito vaatii jatkuvaa toiminnan ja osaamisen kehittämistä. Nämä konkretisoituvat usein koulutustarpeina. Osaamistarpeet voivat olla esim. hyvin tarkasti määriteltyä taidollisia lisäosaamista tai yleistä kyvykkyyttä selvitä yrityksen toiminnan ja työelämän muutoksessa. Tärkeää on päästä omalääkäri malleihin, joissa osaamispalveluiden järjestäjän ja yrityksen yhteistyö on pitkäjänteistä ja luottamuksellista.

Kolme neljästä uudesta työpaikasta on viimeisen kymmenenvuoden aikana syntynyt pk-yrityksiin. Mielenkiintoista on, että merkittävä osa työvoimatarpeesta on mikroyrityksissä eli alla 10 työntekijän yrityksissä. Niin kutsutuissa positiivissa rekennemuutoksissakin osaajien kysyntä konkretisoituu usein pk-yrityksiin. Ammatilliselta koulutukselta odotetaan nopeaa reagointia, osaamisen ja kysynnän kohtaantoa sekä yrityskohtaisia ratkaisuja.

Uskon, että uusien työntekijöiden rekrytointikynnys tulee merkittävästi alentumaan, kun yritykset ymmärtävät koulutussopimuksen ja koulutussopimus-oppisopimus -yhdistelmän käytön edut yritykselle sopivien osaajien kouluttamisväylinä. Harmillista on, ettei osaamisen kehittymiseen sidottu nuorten oppisopimuskoulutus edennyt reformissa. Tämä olisi avannut nuorten väylän työllistyä suoraan yrityksiin peruskoulun jälkeen.    

Ammatillinen koulutus on viimeisen kymmenen vuoden aikana ottanut vastuuta uuden yrittäjyyden syntymistä tukevasta toiminnasta. On ymmärretty, että edelleen suurin osa uusista yrittäjistä tulee ammatillisen väylän kautta.

Tutkintoihin on lisätty yrittäjyysosaamista, pedagogiikka tukee yrittäjyystaitojen syntymistä ja koko organisaation tahtotila on usein yrittäjyydelle myönteinen. Hyvinä esimerkkeinä ovat Nuori yrittäjyys -toiminnan laajeneminen, yhteistyö alueellisten YES-keskusten kanssa sekä panostaminen Taitaja-toiminnan yrittäjyyssisältöihin. Kahden vuoden aikana olemme myös toteuttaneet opetushenkilöstölle suunnattua Osaavia opettajia – yrittäviä nuoria -koulutuksia lääkintöneuvos Sakari Alhopuron lahjoituksella. Koulutuksiin on osallistunut tähän mennessä yli 3000 ammatillisen koulutuksen asiantuntijaa.  Lisää panostuksia tarvitaan kuitenkin vielä koulutuksenjärjestäjiltä toiminnan kattavuuden lisäämiseen, start up-palveluihin sekä omistajanvaihdosten tukemiseen.

Noin 65 prosenttia yrittäjistä on yksinyrittäjiä ja 93 prosenttia yrityksistä on mikroyrityksiä. Näissä yrityksissä yrittäjän oma osaaminen on erityisen tärkeää. Yrittäjätutkinnot (yrittäjän ammattitutkinto ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto) sekä yrittäjän oppisopimuskoulutus ovat kansainvälisestikin ainutlaatuisia yrittäjien osaamisen tukipalveluita.

Vuosittain keskimäärin 2000 yrittäjää suorittaa yrittäjätutkinnon ja yli 3000 yrittäjää hyödyntää yrittäjän oppisopimuskoulutusta. Yrittäjät ovatkin oppisopimuksen käytön osalta tasavertaisessa asemassa muuhun työväestöön nähden. Tämä kertoo hyvin ammatillisen koulutuksen onnistumisesta yrittäjille sopivien osaamispalveluiden kehittämisessä. Yrittäjien osuus työvoimasta kasvaa. Tärkeää on jatkuvasti kehittää sisällöiltään, toteutukseltaan ja kustannuksiltaan yrittäjille sopivia osaamispalveluita.      

Ammatillisen reformin toimeenpanossa minua huolettaa yrittäjien mahdollisuus saada kehittämis- ja innovaatiopalveluita. Tämä näkökulma on lähes unohtunut reformissa.  Pahimmillaan ammatillinen koulutus keskittyy tutkintojen ja tutkintojen osien toteuttamiskoneiksi. Yritysten kokonaisvaltainen kehittäminen on ollut erityisesti ammatillisen aikuiskoulutuksen keskeistä osaamista. Tämä osaaminen tulee saada koko ammatillisen koulutuksen käyttöön.

Osa strategiarahoituksesta tulee ohjata koulutuksenjärjestäjien yrityksiä ja työelämää tukevan tk-osaamisen kehittämiseen. Erityisesti ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä tk-toiminnassa pitää kehittää. Tärkeää on myös löytää yrityksille soveltuvia rahoitusmalleja.

Yrittäjyysmyönteisen ammatillisen koulutuksen kehittäminen vaatii jatkuvaa yhteistyötä yritysten, työelämäjärjestöjen sekä ammatillisen koulutuksen välillä. Lisäksi työmarkkinoilla tarvitaan uskallusta ja rohkeita päätöksiä osaamis- ja koulutusjärjestelmän uudistamisessa. Ammatillisen koulutuksen reformi on suunnannäyttäjä muulle osalle koulutusjärjestelmäämme.

Takaisin