Yhteistyöllä vetovoimaa

05.07.2016

Ammatilliseen koulutuksen vetovoima on kääntynyt laskuun. Kevään 2016 yhteishaussa ammatillisiin opintoihin oli 43 200 ensisijaista hakijaa, vaikka aloituspaikkoja oli 45 400. Hakijoita oli 3 300 vähemmän kuin viime vuonna. 

Suurimpien koulutuksen järjestäjien hakijamäärät pienentyivät 5-14 % vuoteen 2015 verrattuna. Pääkaupunkiseudulla useiden suurten oppilaitosten hakijamäärä vähentyi jopa 10 prosenttia, vaikka aloituspaikkoja oli edellistä vuotta enemmän.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus on vähentynyt vuodesta 2014 lähtien ja se näkyy koulutustarjonnassa. Sopeutuessaan pienempään rahoitukseen monissa oppilaitoksissa karsitaan tarjontaa. Koulutus keskittyy tutkintoihin, joihin on helpompi saada paljon opiskelijoita. Tyhjistä paikoista ei oppilaitos tietenkään saa rahoitusta.

Vuoteen 2018 mennessä nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen ja työvoimakoulutuksen yhteenlasketusta rahoituksesta katoaa viidesosa verrattuna vuoden 2013 rahoitukseen. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron leikkaus kohdistuu vuodelle 2017. Leikkaukset ja niistä johtunut opetuksen vähentäminen ovat voineet jo vaikuttaa hakijoiden määrään. Suuri työttömyys ja epätietoisuus tulevaisuuden aloista aiheuttavat epävarmuutta.

Koulutuksen tulevaisuus riippuu väestökehityksestä. Alenevan väestön maakunnissa koulutuspaikat vähenevät ja niitä tarvitaan lisää seuduilla, joissa väestö kasvaa. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkausten ja väestökehityksen vaikutukset herättävät aiheellista huolta ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta.

Suomalaisen hyvinvoinnin perusta on vientiteollisuus, jota löytyy lähes kaikista maan osista. Ammatillisen koulutuksen on kyettävä huolehtimaan, että nämä yritykset saavat osaavaa työvoimaa jatkossakin. Samoin ammatillinen koulutus tarjoaa mahdollisuuksia henkilöstön täydennyskoulutukseen. Surkuttelun sijaan on aika etsiä keinoja, joilla turvataan monipuolisia opiskelumahdollisuuksia maan eri osissa. Näin autetaan suomalaisia kouluttautumaan ammattiin, jolla voi työllistyä.

Iisalmessa sähköalan koulutusta on viety oppilaitoksesta yrityksen tiloihin. Kuopiossa sama on toteutunut veneenrakentajien koulutuksessa. Kun ammattikoulu muuttaa tehtaan tiloihin, paranevat mahdollisuudet työssäoppimiseen, kesätöihin ja opintojen jälkeiseen työllistymiseen. Tällaista yhteistyötä tarvitsemme lisää.

Oppisopimuskoulutus sopii hyvin teollisuuden tarpeisiin. Kuluvan vuoden aikana Suomen suosituimpia koulutuksia ovat olleet metsäteollisuuden oppisopimuspaikat, joissa yhden ammatillisen tutkinnon osaamista laajennetaan prosessiteollisuuden tutkinnolla. Tuloksena on laaja-alaista osaamista, jota nykyaikainen teollisuustyö edellyttää. Plussana on, että koulutukseen päässeet saivat samalla työpaikan.

Oppilaitosten ja yritysten paikallisella yhteistyöllä voidaan vaikuttaa koulutuksen vetovoimaan. Hyvinkäällä hakijoiden määrä kone- ja metallialan perustutkintoon kaksinkertaistui tänä keväänä. Ammattiopisto Hyria on tehnyt tiivistä yhteistyötä alan yritysten kanssa alan vetovoiman parantamiseksi. Opiskelupaikkaa hakevat nuoret ja heidän vanhempansa eivät usein tiedä minkälaista työtä teollisuudessa tehdään. Työolosuhteisiin, toimenkuviin ja palkkaukseen liittyvien väärien mielikuvien oikaisemisessa tarvitaan yhteistyötä, johon ammattiliitot voivat osallistua.

Vuosina 2013–2016 yhteishaussa suosituimmat alat ammatillisessa koulutuksessa ovat olleet sosiaali- ja terveysala, ajoneuvo- ja kuljetusala, rakentaminen, kauppa ja liiketalous, sähkö- ja automaatiotekniikka, majoitus- ja ravitsemusala sekä kauneudenhoitoala. Merkittävin muutos listalla on ollut sähkö- ja automaatiotekniikan nousu viiden suosituimman alan joukkoon. Sekin osoittaa, että eri koulutusten vetovoimaan voi vaikuttaa.

Petri Lempisen kirjoitus on julkaistu 15.6.2016 ilmestyneessä TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton jäsenlehdessä 

Takaisin