Vankalla perustalla seisoo hyvä huominen

07.03.2019

Peruskoulu on aiheellisesti ylpeydenaiheemme. Se on koulutusjärjestelmämme kivijalka, joka antaa eväät tulevaan. Sen tärkeänä tehtävänä on luoda jokaiselle hyvä perusta elinikäiselle oppimiselle. Sen pitää myös herättää jokainen nuori kiinnostumaan omasta tulevaisuudestaan. Todellisuus on kuitenkin monen nuoren kohdalla aivan toinen. Esimerkiksi vuoden 2015 PISA-arviointi kertoo, että osaamisen minimitason alapuolelle jäävien nuorten määrä on noussut jo 10-13 prosenttiin. Näin siis Suomessa – koulutuksen parrasvaloissa paistattelevassa mallimaassa. Moni hieraisee korviaan kun tämän luvun mainitsee.

Me EK:ssa pysähdyimme pohtimaan mikä olisi tärkein korjaamista vaativa kohta koulutusjärjestelmässämme. Kauan ei tarvinnut miettiä: perustaidot. Niiden merkitys korostuu, erityisesti nyt kun koulutuspolitiikan keskiöön on noussut tarve jatkuvaan oppimiseen. Peruskouluvaiheessa pitää saada sujuvat perustaidot, joille sitten itse kukin voi valitsemansa reitin rakentaa ja sitä aikanaan leventää. Tarvitaan kyky oppia uutta, myös tulevaisuudessa. 

Halusimme saada ajatuksillemme vankan pohjan peruskoulun ”tosiosaajilta”. Pyysimme kuutta asiantuntijaa ottamaan kantaa siihen, mikä toimii ja mikä ehkä pitäisi tehdä toisin. Näiden puheenvuorojen pohjalta olemme entistäkin varmempia, että katse on käännettävä kohti perusopetusta ja perustaitojen osaamistakuuta. Yhteiskunnallamme pitää olla varaa antaa lupaus siitä, että jokainen nuori oppii sujuvasti lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan ennen kuin päättää peruskoulun. Osaamistakuun toteuttaminen vaatii lisärahoitusta ja opetus- ja kulttuuriministeriön vahvan ohjauksen.

Osaamistakuuohjelman ydin on yksilöllinen tuki luokissa heti alakoulusta alkaen. Tulee varmistaa, että kaikki pysyvät mukana. Suomessa on kehitetty erittäin laadukasta oppimisanalytiikkaa, joka toimii sekä opettajan että oppilaan tuen työvälineenä. Analytiikan avulla oppimisvaikeudet löytyvät ajoissa, ja apu on heti saatavilla. Esimerkiksi matematiikassa oppiminen etenee tikapuita kiipeämällä – jos puola puuttuu, on vaikea hypätä yli. Analytiikan käytön myötä kertyy tietoa jokaisen omista vahvuuksista. Nuoret saavat jo peruskouluvaiheesta mukaansa tiedon siitä, miten itse oppii parhaiten ja mihin ehkä kannattaisi suuntautua. Varsinkin tytöt tarvitsevat rohkaisua matemaattisten aineiden opiskelussa. Pojat ehkä monilukutaidon kehittymiseen. Osa nuorista löytää opiskelumotivaation paremmin käsillä tekemällä. Heitä palvelee osaamistakuun yläkoulu-uudistus. Arvioilta 15 prosenttia ikäluokasta hyötyy, jos heidät silloitetaan toisen asteen opintoihin kädellä tekemisen kautta. Esimerkiksi päivä viikossa ammatillisessa oppilaitoksessa on hyväksi havaittu toimintatapa.

Viime viikolla Helsingin Sanomat kertoi Henri Vartiaisesta, joka pomppasi ”amiksesta suoraan kauppakorkeaan” ja Henna Marttilasta, joka pyrki ja pääsi lähihoitaja- ja laboranttiopinnoista oikeustieteelliseen (HS 27.2.2019 Juha Riihimäki). Tarinat ovat hyviä kuvauksia siitä, että koulutusjärjestelmässämme ei ole umpiperiä. Motivaatio, asenne ja intomieli vievät eteenpäin. Mutta onko meillä osaamisen umpiperiä? Kumpikin, Henri ja Maiju, mainitsivat perustaidot. Erityisesti parempi peruskouluvaiheen matematiikan osaaminen olisi tukenut yliopistoon pyrkimistä sekä myöhempiä opintoja. Kaikkien ei tarvitse tehdä henrejä tai maijuja, mutta kyllä uuden oppimiseen ryhtyminen on aina helpompaa kun pohjalla on vankat perustaidot. 

Varsinkin teknologiamurrokset ovat vyöryneet kotiimme ja työpaikoillekin. Samalla ne ovat nostaneet jatkuvan oppimisen tarpeen aivan uudella tavalla keskusteluun. Ennusteet katoavista työtehtävistä ja kaikkivoivasta tekoälystä ovat saaneet meidät miettimään riittääkö oma osaamisemme jatkossa. Keskustelu kertoo, että olemme hereillä. Yhteisellä tahdolla löytyy ratkaisu – näin on ennenkin onnistuttu. 

EK:n käyttämien peruskoulun asiantuntijoiden puheenvuorot (Samasta julkaisusta löytyy tarkempaa tietoa myös osaamistakuusta – lupauksesta, että jokainen osaa lukea, laskea ja kirjoittaa sujuvasti kun päättää peruskoulun.)

Takaisin