Vahva pohja perusasteelta turvaa jatko-opinnot ja mahdollistaa menestymisen työelämässä

29.08.2023

Uuden hallitusohjelman kirjauksia on tutkittu tarkasti kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien piirissä. Monet niistä koskevat toista astetta ja ammatillista koulutusta sekä niiden kehittämistä. Odottelemme käytännön toimia ja linjauksia syksyn edetessä. Hallitusohjelma ottaa kantaa vahvasti myös perusopetukseen ja siellä hankittaviin taitoihin ja valmiuksiin. Kirjattuna on esimerkiksi; ”Tulevaisuudessa on keskityttävä perustaitojen ja -valmiuksien parantamiseen ja siirryttävä vakaaseen perusrahoitukseen. Jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on oltava riittävät perustiedot ja -taidot toisen asteen opintoihin”. 

Suomalainen opinpolku alkaa esiopetuksessa ja varsinainen peruskoulu kestää yhdeksän vuotta. On tärkeää, että tulevaisuuden osaajien osaamisen kivijalka on vahva. Muuttuvassa maailmassa ainoastaan oppiminen ja oman osaamisen ylläpito ovat avaimia myöhemmin työllistyä ja saada tehdä työtä tulevaisuudessakin. 

Viime päivinä olemme kuulleet esityksiä mm. matematiikan ja äidinkielen tuntien lisäämisestä. Nämä viestit kertovat hyvää myös ammatillisen koulutuksen toimijoille. Suomalainen koulupäivä erityisesti alaluokilla on näiden lisäystenkin jälkeen vielä suhteellisen lyhyt. Tuntimääriä lisäämällä tulee erityisesti vahvistaa perustaitojen eli matematiikan ja luku- ja kirjoitustaitojen oppimista. Matematiikan laskuja ei päästä pakoon  eikä lukutaidotta nykypäivänä pärjää. Ohittaa ei voi myöskään omasta itsestä huolehtimisen taitojen merkitystä. Lisäksi vielä nykyaikaset digitaidotkin tulisi olla hankittuna toiselle asteelle siirryttäessä. 

Samaan aikaan on kuitenkin varmistettava, että kaikki perusasteen oppilaat olisivat yhdenvertaisessa asemassa ympäri maata. Laki määrittelee eri aineiden ja aineryhmien minimitunnit, mutta kunnat vahvistavat itse paljonko tunteja koko peruskoulun aikana oppilaille annetaan. Pienellä google-otoksella huomasin, että tälläkin hetkellä on Suomessa kuntia, joissa mennään minimitunneilla, kun samaan aikaan joissakin kunnissa panostetaan oppimisen pohjaa useilla ”ylimääräisillä” tunneilla jo nyt. Kunnat myös itse päättävät mm.  opetuksen tuen muodoista, opetusryhmien koosta ja vaikkapa oppikirjojen kierrättämisestä. 

Ammatilliseen koulutukseen tulee suoraan peruskoulusta noin puolet opiskelijoista. Pääsääntöisesti kaikki meidän opiskelijamme ovat kuitenkin jossain vaiheessa käyneet peruskoulun. Peruskoulussa hankitut tiedot ja taidot ovat se perusta, jolle suurelta osin myöhäisempää oppimista ja osaamista rakennetaan. Meidän aikamme ei saa kulua  liikaa aikaisemman pohjan vahvistamiseen, vaan toisella asteella tulee päästä  mahdollisimman pian kartuttamaan opiskelijoidemme osaamisen reppua uusilla tiedoilla ja taidoilla. On siis myös kaikkien ammatillisen koulutuksen toimijoiden etu, että perusta on tarpeeksi vahva.    

Koulutuskuntayhtymä REDUn yhtymäjohtaja, AMKE ry:n hallituksen jäsen Saija Niemelä-Pentti työn ulkopuolella: olen mökkeilevä jalkapalloäiti,  jonka löytää kesäisin useasti myös vesiltä ja talvella laskettelurinteestä.

Takaisin