Uutta osaamista työelämään

01.03.2017

Kansainvälistyminen on yksi keskeinen kasvun väylä pk-yrityksille. Tuoreen pk-yritysbarometrin mukaan pk-yritykset ovat sisäistäneet tämän näkökulman yhä paremmin. Kansainvälistymisen lisäksi kasvua haetaan myös innovaatioista.

Voisivatko pk-yritykset ja siten Suomi hyötyä siitä, että ammatillisen koulutuksen työssäoppija, korkeakouluharjoittelija tai tutkinto-opiskelija tulisikin ulkomailta?

Opetushallitus (entinen CIMO) ja Suomen yrittäjät käynnistivät viime vuonna Uutta osaamista -selvityksen yhdessä Owal Groupin kanssa. Selvitykseen osallistui lähes 400 pk-yritystä. Tulokset ja niiden pohjalta tuotettu materiaali ovat nyt valmiina käyttöön.

Selvitykseen liittyvässä kyselyssä pk-yritykset korostivat sitä, että nuorten jaksoista tulee olla hyötyä sekä yritykselle että opiskelijalle. Yritys hyötyy jo opiskelijan työpanoksesta, mutta moni ulkomaalaisen työssäoppijan yritykseensä ottaneista on toiminut yhteiskuntavastuun motivoimana. Taustalla on ollut pitkä yhteistyösuhde oppilaitokseen, josta on kyselty paikkaa ulkomailta tulevalle opiskelijalle.

Hieman yllättäen ammattiopiskelijoita harjoitteluun tai työssäoppimisjaksolle ottaneet yritykset olivat hakeneet osaamista uusien palveluiden tai tuotteiden kehittämiseen enemmän kuin korkeakouluopiskelijan ottaneet. Toisaalta tämä on sopusoinnussa sen tiedon kanssa, että yli 90% innovaatioista syntyy työn lomassa ns. lattiatasolla.

Pk-yritykset kokivat, että lyhyilläkin jaksolla on ollut positiivista vaikutusta toimintakulttuuriin. Opiskelijat ovat tuoneet ravintolaan uusia oman alueensa makumaailmoja tai opiskelijan kieli- ja kulttuurituntemus on ollut eduksi markkinointimateriaalien suunnittelussa. Jo pelkästään se, että työyhteisö joutuu pohtimaan perehdyttämiskäytäntöjänsä tai vaihtaa työkielen opiskelijan myötä, nähdään useimmiten positiivisena asiana.

Haasteista kysyttäessä pk-yritykset mainitsivat ohjausresurssit ja jossain määrin yhteisen kielen puutteen. Pieni osa yrityksistä oli kokenut kohtuuttomaksi taakaksi sen, että opiskelijan ja yrityksen yhteensovittaminen ei ollut onnistunut. Oppilaitosten onkin hyvä kuulla yritysten odotuksia herkällä korvalla ja miettiä, kuinka sovittaa yhteen ne ja opiskelijoiden osaaminen.

Ulkomaisen työssäoppijan ohjaaja voi tarvita toisenlaistakin tukea. Pohjois-Karjalasta kerrotaan kokeilusta, jossa työpaikkakouluttajille järjestetään lisäkoulutusta ulkomaalaisen opiskelijan vastaanottamisesta.

Pk-yritysten selkeä viesti oppilaitoksille oli se, että ulkomaalaisten opiskelijoiden ja työnantajien yhteensaattamiseen pitäisi todella panostaa ja mahdollisuuksista pitäisi tiedottaa laajemmin yritys- ja elinkeinoelämän verkostoissa.

Sama työnantaja voi haluta erilaisia osaajia erilaisiin tarpeisiin, jolloin eri koulutusasteiden laajempi yhteistyö olisi tervetullutta. Usein yliopistot ja ammattikorkeakoulut tekevät tässä jo hyvää työtä ja myös ammattikoulutus voisi olla mukana sekä antavana että saavana osapuolena.

Uutta osaamista -hankkeessa on tuotettu tukimateriaalia oppilaitoksille yritysyhteistyöhön ja tiedottamiseen. www.uuttaosaamista.fi -sivulta löytyy yritysten kokemuksia videoina sekä diasarja, jossa kerrotaan mm. kv-osaajien ottamisen hyödyistä, ratkaisuja haasteisiin ja askeleita etenemiseen. Sivulta löytyy myös selvityksen laajempi raportti ja tulokset tiivistetysti ppt-esityksenä.

Vaikka selvitys koski ammatillisen koulutuksen puolelta lähinnä lyhyellä työssäoppimisjaksolla olleita opiskelijoita, toivomme materiaalien ja tulosten hyödyttävän myös laajemmin maahanmuuttajataustaisten ja etenkin vastikään Suomeen tulleiden opiskelijoiden työelämään saattamisessa.

Takaisin