Uusi amis tarvitsee edelleen kaiken mahdollisen tuen

28.09.2018

Ammatillisen koulutuksen uudistunut lainsäädäntö astui voimaan vuoden alusta, joten olemme nyt eläneet uudistuneen lain kanssa yhdeksän kuukautta. Vielä tässä vaiheessa uudistuksen vaikutusten kokonaisvaltaisempi arviointi on liian aikaista, mutta jo nyt on tunnistettava välittömiä toimia vaativat kehityskohdat.

Juuri julkaistusta AMIS 2018 -tutkimuksesta ilmenee, että ammattiin opiskelevat arvostavat edelleen vahvasti ammatillista koulutusta ja opiskelemaansa alaa. Yhdeksän kymmenestä (91 %) amiksesta on ylpeitä siitä, että opiskelee ammatillisessa koulutuksessa ja 92 % on ylpeitä omasta alastaan. Amisten ylpeys koulutuksestaan ja alastaan on pysynyt lähes samana koko kymmenen vuoden tarkastelujakson ajan, jona AMIS-tutkimusta on toteutettu. Tämä on vallan hieno juttu ja osoittaa osaltaan, miten tärkeää on, että myös ammatillinen koulutus uudistuu ja pysyn ajan hermolla! 

Valitettavasti opiskelijoiden kokemukset amisreformin toimeenpanon alkumetreistä eivät ole yhtä ruusuista luettavaa. Vaikka olikin odotettavissa, että näin suurten muutosten kohdalla kestää hetki ennen kuin kaikki saadaan toimimaan uusien tavoitteiden mukaisesti, löytyy meiltä silti kyllä vielä aika lailla petrattavaa. 

AMIS 2018 -tutkimuksen vastausten perusteella voidaan todeta, että oppilaitoksilla on ollut ongelmia reformista tiedottamisen kanssa. Kaikista vastaajista selvästi alle puolet (43 %) kokee oppilaitoksensa tiedottaneen riittävästi uudistuksen vaikutuksista opintoihin, ja jopa 36 % ilmoittaa olevansa erittäin tyytymättömiä oppilaitoksensa tiedottamiseen asiasta. Myöskään ainakaan vielä loppukeväästä reformin suomia uusia mahdollisuuksia ei laajasti tunnettu amisten keskuudessa: vain 44 % vastaajista koki saaneensa riittävästi tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia työpaikalla järjestettävä koulutus uuden lainsäädännön mukaisesti tarjoaa. Ylipäänsä opiskelijoiden avovastauksissa, missä tiedusteltiin parhaimpia ja huonoimpia kokemuksia opintoihin liittyen, ongelmat tiedonkulun kanssa – myös muissa kuin reformiin liittyvissä asioissa – mainittiin valitettavan usein. 

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja opiskelijalähtöisyyden lisääminen olivat amisreformin tärkeimpiä tavoitteita. Henkilökohtaistamisen toteutuminen on selkeä edellytys sille, että nämä tavoitteet voidaan saavuttaa. Vielä keväällä amikset kuitenkin kokivat, että oppilaitoksilla oli haasteita vastata henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa koskeviin velvoitteisiinsa. Tutkimukseen vastanneista vuoden 2018 aikana opintonsa aloittaneista opiskelijoista 69 % koki, että he ovat päässeet vaikuttamaan suunnitelman sisältöön, mutta yli puolelle oli epäselvää, miten ja milloin omaa suunnitelmaa päivitetään. 

Laadukkaasti toteutettuna henkilökohtaistamisprosessi edistäisi osaltaan ammattiin opiskelevien hyvinvointia. Lain mukaan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan kirjataan opiskelijan tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet. Tässä on kuitenkin vielä tsempattavaa: keväällä opintonsa aloittaneista vain 66 %:n mielestä suunnitelman laadinnassa huomioitiin riittävästi opiskelijan opinnoissa tarvitsema tuki ja ohjaus. 

Tarpeettomien uhkakuvien maalailu on turhaa, mutta tosiasiat on tunnustettava. Meillä on vielä runsaasti matkaa reformin tavoitteiden saavuttamiseen.  Nyt on varmistettava, että jokainen opiskelija saa henkilökohtaisen osaamisen keittämisen suunnitelman laadintaan ja suunnitelman toteuttamiseen riittävän ja laadukkaan ohjauksen. Tämä edellyttää, että oppilaitoksilla on tarkoitusta varten varattuna riittävästi opetus- ja ohjaushenkilöstöä ja että koko henkilöstö tuntee henkilökohtaistamisen keskeiset periaatteet ja lainsäädännön. 

Aivan oman lukunsa voisi toki kirjoittaa riittävistä resursseista - tai niiden puutteesta. Onhan valitettavan selvää, että ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet rahoitusleikkaukset asettavat omat haasteensa laadukkaalle ja opiskelijalähtöiselle reformin toimeenpanolle oppilaitostasolla. Toivonkin todella, että jatkossa ammatillinen koulutus näkyisi voimakkaammin valtion talousarviossa. Erityisesti opiskelijoiden riittävä opetus ja ohjaus sekä opiskelijoiden riittävän tuen varmistaminen kaipaavat osakseen pikaisesti lisärahoitusta. 

AMIS 2018 -tutkimus tuottaa kattavaa ja ajankohtaista tietoa ammattiin opiskelevien arjesta, elämäntilanteesta, opinnoista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Valtakunnallinen AMIS-tutkimus on toteutettu aiemmin neljästi vuosina 2009, 2011, 2013 ja 2016. Vuoden 2018 tutkimusotos on 4 583 vastaajaa. Tutkimuksen on toteuttanut Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry. Tutkimus on toteutettu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. AMIS 2018 -tutkimukseen voit tutustua tarkemmin osoitteessa www.amistutkimus.fi.

Takaisin