Työvoimapula ei ratkea siirtelemällä tekijöitä alalta toiselle – työelämän ja koulutuksen järjestäjien vuoropuhelua tarvitaan

09.05.2023

Jos ennen opiskeltiin, mentiin töihin ja eläköidyttiin, nyt on oltava valmis luomaan itsensä ammatillisesti moneen kertaa uudelleen. Oppiminen ei pääty, kun tutkinto tai sen osa on suoritettu, pikemminkin päinvastoin. 

Uusia osaamistarpeita ja ammatteja syntyy, vanhoja häviää ja olemassa olevat uusiutuvat. On selvää, että osaamisen päivittäminen on tarpeen entistä nopeampaan tahtiin. Tässä vauhdissa pysymiseksi työelämän ja ammatillisen koulutuksen välisen keskustelun on oltava jatkuvaa. 

Työurat ovat enää harvoin suoraviivaisia, vaan liikkumista tapahtuu yli toimiala- ja tehtävärajojen moneen kertaan matkan varrella. Tästä syystä esimerkiksi yli 45 000 henkilöä työllistävässä Keskossa puhutaan enemmän urakartoista kuin urapoluista. Navigointitaitoja totisesti tarvitaan, jotta tunnistetaan mitä tulevaisuuden kannalta kuranttia osaamista kullakin jo on ja mitä puuttuu.

Ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli sekä akuutteihin työvoimatarpeisiin vastaamisessa että tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoinnissa. Teknologiateollisuus ry arvioi, että toimiala tarvitsee seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 130 000 uutta osaajaa, jo työelämässä olevien osaamisen mittavien päivittämistarpeiden lisäksi. Muilla toimialoilla tulevaisuuden työvoimatarpeiden mittakaava on samaa kaliiberia. Tässä onnistuminen edellyttää paitsi koulutuksen järjestäjien ja työelämän entistä tiiviimpää yhteistyötä, myös koulutuspanostusten työelämätarpeista lähtevään kohdentamiseen johtavaa vuoropuhelua valtion toimijoiden kanssa. Tähän tarvitaan ihan uudella tavalla ennakoivaa otetta, sekä yksilöiltä että yhteiskunnalta. 

Valtiovarainministeriön ehdotus siitä, että ammatillisen koulutuksen tutkintoja voitaisiin lyhentää, osoittaa, että vuonna 2018 voimaan astuneen reformin mahdollisuuksia ei edelleenkään tunneta kovin hyvin. Uudistushan toi mukanaan opiskelijoiden henkilökohtaiset, aiempaan osaamiseen perustuvat opintopolut. Tämä tukee työelämän toivetta siitä, että aikaisempaa suurempi osa opinnoista suoritetaan työelämässä. 

Nyt käynnissä oleva ammattiosaamisen suurtapahtuma, Taitaja2023Espoo, tarjoaa hienon mahdollisuuden ammatillisten perustutkintojen osaamisstandardien todentamiseen suomenmestaruustasolla.

Tapahtuman pääjärjestäjänä toimii Omnia ja se on toteutettu tiiviissä yhteistyössä muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja työelämäkumppaneiden kanssa. Vuosittain järjestettävällä Taitaja-tapahtumalla on myös tärkeä rooli tulevaisuuden taitojen esittelijänä. Esimerkiksi, aiemmin näytöslajina mukana ollut hyvinvointiteknologia on nyt varsinainen kilpailulaji. Tänä vuonna näytöslajeina on drone-operointi, muraalimaalaus ja tulevaisuuden ruokateknologia.  Valtakunnallinen ja vuosittain eri puolilla Suomea kiertävä Taitaja-tapahtuma puoltaa paikkaansa myös siksi, että osaavia työntekijöitä tarvitaan jatkossa enenevässä määrin koko maassa ja kaikille aloilla. 

Työvoimapula ei ratkea siirtelemällä tekijöitä alalta toiselle. Sen sijaan tarvitaan panostuksia jatkuvaan oppimiseen, ammattiosaamisen arvostukseen, ammatillisen koulutuksen vetovoimaan sekä työhön johtavaan maahanmuuttoon. Ei tämä tekemätön paikka ole.
 

AMKEn hallituksen jäsen ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian kuntayhtymän johtaja Tuula Antola työn ulkopuolella: viihdyn saaristoluonnossa, golfkentällä tai sitruunapuun alla, mieluiten Italiassa.

AMKE ry: puheenjohtaja, Kesko Oyj:n aluejohtaja Laura Rissanen työn ulkopuolella: Lauran löytää Töölönlahden lenkkipoluilta, kirjastoista ja istumassa iltaa ystävien kanssa. Sekä tietysti selvittämässä 9- ja 11-vuotiaiden poikiensa taisteluita. 

Takaisin