Työperäisen maahanmuuton tueksi perehdyttämisohjelma

07.09.2022

Uutisvirtamme on täyttynyt viime aikoina erityisesti osaajapulasta. Alasta riippumatta työnantajat ja vastaavat toimijat kertovat osaajien hävinneen, tai että heitä ei ole juuri aikaisemminkaan ollut. 

Henkilökunnan saatavuusongelmien purkamiseksi on ehdotettu useita ratkaisukeinoja. Keinoiksi on esitetty mm. palkankorotuksia, muita etuuksia työn houkuttelevuuden lisäämiseksi, ammatillisen koulutuksen koulutusmäärien lisäämistä työvoimapulasta kärsiville aloille sekä työperäisen  maahanmuuton lisäämistä.  

Työperäinen maahanmuutto on saanut kannatusta yhä enemmän viime aikoina yhtenä osaajapulan ratkaisukeinona. Tarkasteltaessa työperäistä maahanmuuttoa on huomioitava useita seikkoja. Ensimmäisenä on arvioitava aitoa tarvetta saada ulkomaalaista työvoimaa Suomeen. Ministeriöt, ELY-keskukset, Kauppakamarit, Yrittäjäjärjestöt ja useat muutkin toimijat ovat tuottaneet runsaasti erilaista tilannekuvaa ja -analyysiä siitä, että Suomessa tarvitaan muualta tulijoita ja tekijöitä. 

Lapissa tarvitaan juuri nyt erityisesti matkailualan työntekijäitä hoitoalan työntekijöiden lisäksi. Vaikka tarve on suuri, on tärkeää huolehtia siitä, että työperäisen maahanmuuton tulee olla kaikilla toimijoilla eettisesti kestävällä pohjalla.

Maahanmuuttoon liittyy paljon käytännön seikkoja, joita asian ympärillä toimivat tahot ja yksittäiset toimijat ovat varmasti jo aikojen saatossa havainneet. Kielitaito on tietenkin yksi tärkeä asia. Sen suhteen on syytä tarkasti arvioida mitä ja millaista kielitaitoa eri työtehtävissä tarvitaan. Työturvallisuuteen liittyvät ohjeet ja käytännöt varsinaisten työtehtävien lisäksi tulee kaikkien ymmärtää ja hallita, mutta on olemassa useita erilaisia työtehtäviä, joissa varsinaisesti työn tekemiseen kielitaitoa ei vaadita. Toisaalta on paljon töitä, joista ei voi selviytyä ilman suomen kielen taitoa. 

Maahanmuuttoon liittyvät lupakäytännöt ovat yksi asia, joita tulee edelleen sujuvoittaa ja nopeuttaa. Mielestäni maahantulolupaan pitäisi riittää, jos saapujalla on tiedossa työpaikka ja maahantuloon liittyvät muut toimet on asianmukaisesti järjestetty. Näillä toimilla tarkoitan, esimerkiksi asunnon järjestämistä ja systemaattista perehdyttämistä suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen toimintaa. Suomalaisen sosiaaliturvatunnuksen saaminen kestää usein liian pitkään tulijan päästyä maahan. Sotu vaaditaan lähes kaikkeen viranomaistoimintaan Suomessa. Sen takia sen saamisen sujuvuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.  Sotua tarvitaan myös mm. pankkitilin ja puhelinliittymän avaamiseen.  

Meillä on työpaikoilla laajat perehdyttämisprosessit uusille työntekijöille. Pitäisikö laatia selkeä perehdyttämisohjelma Suomeen työperäisesti maahan saapuville työntekijöille? Ilman hyvää maahantulon kokemusta monet kävijät saattavat käydä ja kääntyä. Suomi tarvitsee tänne jääviä ja juurtuvia uusia asukkaita. Tämä yhteiskuntaan perehdytys on syytä hoitaa hyvin. Tähän pitäisi laatia nykyistä parempia toimintamalleja ja osallistaa mukaan myös ulkomaalaisia työntekijäitä palkkaavia työnantajia.   

Minulla on omakohtaisia kokemuksia useasta au pair:ista. On ollut aivan erilaista perehdyttää suomalaisen perheen arkeen saksalaista nuorta intialaiseen verrattuna. Varsinkin kaukaa tuleville monet meille aivan tutut asiat ovat todella outoja ja aivan uusia. Toisaalta olen saanut ohjeistaa pakkasen purevuudesta ja liukkaalla ajamisen haasteista myös leutoon talveen tottuneita. 

Omat kokemukseni on auttanut minua havaitsemaan, että todella monet suomalaiset tavat ja tottumukset vaativat oikeasti perehdyttämistä ja harjoittelua. Suomi tarvitsee uusia työntekijäitä ja asukkaita. Juurruttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan vaatii yhteisiä aktiivisia toimia.  

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUn yhtymäjohtaja Saija Niemelä-Pentti työn ulkopuolella: Olen mökkeilevä jalkapalloäiti, jonka löytyy kesäisin useasti myös vesiltä ja talvella laskettelurinteestä.

Takaisin