16.12.2019
Työn murros on aiheuttanut peruuttamattoman ja pysähtymättömän muutostarpeen osaamisen kehittämiselle. Työtehtävät ja työtekemisen tavat muuttuvat megatrendien paineessa. Muutokset eivät ole sen suurempia kuin 100 vuotta sitten, mutta niiden nopeus ylikuumentaa tilannetta.
Juuri nopeiden muutosten myötä huomiota herättäväksi ilmiöksi on noussut työn polarisoituminen. Kasvava joukko ihmisiä on vailla työtä ja kasvava joukko työpaikkoja on vailla tekijöitä. Kohtaanto-ongelma on osaamisperustainen.
Pohdinnan paikka on, miten suomalainen koulutuspolitiikka osaa vastata tähän haasteeseen. Meillä on koulutustarjontaa ja meillä on vakiintuneita tai hankkeistettuja palvelukanavia. Silti kohtaanto-ongelma kasvaa. Marinin hallituksen työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi koulutuskentässä tarvitaan:
1. Joustavia rahoitusinstrumentteja, joilla rahoitetaan muiden kuin opiskelijastatuksella olevien osaamiseen kytkeytyvät palvelut kuten uraohjaus, työhönvalmennus ja osaamisen tunnistaminen. Iso joukko työllisyyspalveluiden asiakkaista jotakin muuta osaamisen lisäämisen tukea kuin, mitä ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksella voidaan tarjota.
2. Lisää avoimia väyliä nopeisiin lyhytkoulutuksiin. Avoin yliopisto -malli tulisi brändätä helposti saataviksi koulutustarjottimiksi myös ammatilliseen koulutukseen. Voimme aloittaa tuotteistamalla tutkinnon osat ja niiden osat.
3. Yritykset kumppaneiksi avaamaan ja pilkkomaan työtehtäviä siten, että myös osatyökykyiset voisivat tehdä tuottavaa työtä.
4. Osaamispalveluiden integroimista työllisyyspalveluihin, palkkatukityöhön ja työkokeiluihin. Tämä madaltaisi myös yritysten rekrytointikynnystä.
5. Vaikuttavia kieli- ja kulttuuripalveluita maahanmuuttajille ammatillisten osaamispalveluiden tuottamisen rinnalle. Palvelutuotanto on arviolta 1,5-2 kertaa normaalia kalliimpaa.
6. Asiakastietojen siirtymistä joustavasti toimijalta toiselle. Tämä edellyttää eduskunnalta lainsäädäntötyötä.
7. Etuuksien aiheuttamien rajoitusten tarkastelua ja purkamista.
Tämän joululahjalistan toteutuessa meidän on osattava tehdä systeeminen muutos; palveluprosessit on kyettävä tekemään hankerahan jälkeen osana perustoimintaa. Jotta tämä olisi mahdollista tarvitsemme kaikkia koulutus- ja ohjauspalveluketjun järjestäjiä ja tuottajia. Olemme jo nähneet, että kohtaanto-ongelmaa ei voi ratkaista yksi suurikaan organisaatio; kunta, ministeriö, te-toimisto tai koulutuksen järjestäjä. Tarvitaan ekosysteemi, jossa kaikilla alueen toimijoilla on yhteinen päämäärä ja toisiaan täydentävät, luontaiset roolit.
Ensi keväänä käynnistyvät uudet työllisyyden kuntakokeilut tuovat osaamisen operatiiviseksi osaksi työllisyyspalveluita. Osaamisperustaisen kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan koulutuksen järjestäjiä ja koulutuspalveluiden tuottajia.
Riikka-Maria Yli-Suomu
Oppiva Invest Oy:n hallituksen jäsen, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän johtaja
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki