Työelämäyhteistyö on kaksisuuntainen tie

18.11.2024

Vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen reformin keskeisiin saavutuksiin ja helmiin kuului tiivistynyt yhteistyö ammatillisen koulutuksen ja työelämän välillä. Koulutuksen järjestäjät ovat tehneet erinomaista työtä yhteistyön edistämiseksi.

Lainsäädännön mukaan ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tiivistetysti kehittää ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista, tarjota mahdollisuuksia osaamisen osoittamiseen, vastata työelämän muuttuviin tarpeisiin, edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista ja ammatillista kasvua. Näitä tavoitteita ammatillinen koulutus onkin toteuttanut menestyksekkäästi. 

Viime aikoina yhteistyön suunta on kuitenkin muuttunut huolestuttavasti: aiemman toimivan työelämäyhteistyön sijasta olemme alkaneet edetä polulla, joka vie kauemmas lain hengen osoittamista tavoitteista. Nyt tarvitaan kiireellisesti suunnanmuutosta. 

Koulutuksen järjestäjät valmistautuvat opiskelijavuosien leikkauksiin ja aikuiskoulutuksen määrätietoiseen karsimiseen. Vaikka olen kuullut positiivisiakin näkemyksiä siitä, että ammatillinen koulutus voisi jatkossakin täyttää lain mukaisen tehtävänsä, on minun vaikea yhtyä tähän optimistiseen näkemykseen.

Olen työskennellyt pitkään ammatillisen koulutuksen parissa ja alanvaihdoksen myötä tarkastelen nyt tilannetta työnantajan ja ammatillisen koulutuksen työelämäkumppanin näkökulmasta. En pidä siitä, mitä näen.

Marraskuussa 2024 eri oppilaitoksilta saamani vastaus työntekijöideni osaamisen kehittämisen tarpeisiin on lohduton. Vuodelle 2025 ei ole enää opiskelijavuosia tarjolla edes kahdelle työntekijälle, eivätkä oppilaitokset tarjoa tarvitsemaamme koulutusta työssäkäyville edes laajennetun oppisopimuskoulutuksen järjestämisluvan turvin, koska säästötoimenpiteet kohdistuvat erityisesti siihen. Yhtiömme toimialueelle on tulossa 20 miljardin euron edestä investointeja, jotka toteutuessaan synnyttävät tuhansia työpaikkoja.

Elinkeinoelämän paikallinen kasvusuhdanne nimenomaan huutaa parhaillaan joustavia tapoja kehittää henkilöstön osaamista ja oppisopimuskoulutuksen laajennetun järjestämisluvan turvin tätä tarvetta ammatillinen koulutus kykenisi palvelemaan. Vaan eipä palvele.

En syytä tilanteesta oppilaitoksia. Kontaktoimani oppilaitosten henkilöstön jäsenet ja johto olivat kaikki hyvin pahoillaan tilanteesta. Sellaista toimintaa järjestetään, jota rahoitetaan. Katseet kohdistuvat Suomen hallitukseen ja opetus- ja kulttuuriministeriöön. Miten asiat voivat mennä näin pieleen näin lyhyessä ajassa? Onko varmasti harkittu loppuun asti, ettei nyt vaan heitettäisi lasta pesuveden mukana? En usko olevani ainoa työnantajan edustaja, joka toivoo ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyöltä vastavuoroisuutta. 

Edustamani yritykset ovat tarjonneet opiskelijoille mahdollisuuksia oppia työelämässä ja sijoittaneet aikaa ja muita resursseja ammatillisen koulutuksen kanssa tehtävään yhteistyöhön. On hienoa tukea ammatillisen osaamisen kehittymistä työelämässä, mutta tuntuu kohtuuttomalta, että kun pyydämme oppisopimuskoulutusta kahdelle omalle työntekijällemme hyvin perusteltuun tarpeeseen, oppilaitosten vastaus on järjestäen kielteinen.

On aika tehdä U-käännös ja palata yhteistyön kaksisuuntaiselle tielle. Nykyinen suunta vie meitä kauemmas tavoitteista eikä tue kestävää kehitystä työelämäyhteistyössä.
 

Työplussan toimitusjohtaja Anu Haapasalo työn ulkopuolella: Anu on innokas matkustaja. Hän tarvitsee vain muutaman vapaapäivän kalenteristaan, ennen kuin hänen some tilinsä alkavat taas täyttyä kuulumisista uusista kohteista maailmalta. Arki-iltaisin Anu viihtyy kuntosalilla, mutta viime aikoina hän on vaihtanut painot remontointivälineisiin. Työkalut pysyvät luontevasti Anun käsissä. Anu vaihtoi vastikään toimialaa, mutta ammatillinen koulutus on edelleen supertärkeä asia ja lähellä sydäntä.

Takaisin