Tulos- vai yhteiskuntavastuuta koulutukselta?

06.02.2017

Ammatillisen tutkinnon suorittanut jää kaksi kertaa useammin työttömäksi kuin korkeakoulusta valmistunut, kertoi Tilastokeskuksen tiedote tammikuun lopulla. Tulos ei yllätä, sillä ammatilliseen koulutukseen pääsevät käytännössä kaikki hakijat. Nuorisotakuu tarkoittaa, että opiskelijoita ei karsita aiemman opintomenestyksen perustella. Seurauksena on, että joka viides ammattiin valmistunut jää työttömäksi.

Ammatillinen koulutus ottaa opiskelemaan sen 15 prosenttia nuorista, jotka PISA-tulosten mukaan eivät peruskoulussa opi tarpeeksi selvitäkseen toisen asteen opinnoista. Ongelmia on jopa lukutaidossa. Ammatillinen on ensisijainen valinta myös maahanmuuttajille.

Ammatillista koulutusta on tarjolla ympäri maata myös paikkakunnilla, joissa työpaikkoja ei avaudu kaikille valmistuneille. On arvovalinta tarjota erityisesti nuorille mahdollisuus kouluttautua ammattiin lähellä kotia. Muuten vaihtoehtoina olisivat pois muuttaminen, kotiin jääminen tai lukion valinta pakosta.

Koulutukselta on vaadittava tehokasta julkisten varojen käyttöä, mutta vaatimus ei saa olla ristiriidassa yhteiskunnan kokonaisedun kanssa. Koulutus voi olla nuoren tulevaisuudelle merkityksellistä, vaikka hän ei heti työllistyisikään. Ammatillinen koulutus tekee perusrahoituksellaan merkittävää syrjäytymisen ehkäisemistä joka päivä.

Toivottavasti koulutukselta vaadittava tulosvastuu ei ohita yhteiskuntavastuuta. Tämä voi vaarantua, kun opintosuoritukset ja työllistyminen saavat lisää painoarvoa rahoituksen perusteina.

Takaisin