05.11.2024
Nuorten mielenterveysoireilu huolestuttaa ja nousee lähes päivittäin esiin tämänhetkisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja ihan syystäkin. Kouluterveyskysely sekä eri barometrit viestivät meille nuorten ja opiskelijoiden haasteista mielenterveyden ja jaksamisen kanssa. Uusimman Amisbarometrin mukaan 25% vastanneista kokee uupumuksen ja 18% mielenterveysongelmien hidastaneen omien opintojensa etenemistä. Koronapandemian jälkeisessä ajassa voimme tunnistaa yhteiskunnallisia ja globaaleja ilmiöitä, jotka kuormittavat niin nuorten kuin meidän aikuistenkin mielenterveyttä. Elämme sotien, ilmastonmuutoksen, digiympäristöjen ja talouden nopeatempoisessa ja epävarmassa maailmassa.
Tämä aika ohjaakin pohtimaan, millaisia valmiuksia ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan. Millaiset taidot rakentavat luottamusta tulevaan sekä tukevat kokemusta omasta pärjäämisestä epävarmuudenkin keskellä? Kuinka tulevat työelämän ammattilaiset osaavat käyttää omia voimavarojaan kestävästi?
Erilaiset mielenterveystaidot auttavat tunnistamaan, millaiset asiat lisäävät omaa mielen hyvinvointia ja mitkä tekijät taas heikentävät omia voimavaroja. Mielenterveyden pohjaa rakennetaan arjen teoilla: riittävällä levolla, monipuolisella ravinnolla, liikunnalla sekä itselle tärkeiden asioiden äärellä. Kuormittavassa tilanteessa ja epävarmuudessa voimme ankkuroida ajatuksiamme siihen, mihin itse voimme vaikuttaa, alkaen omasta arjesta.
Ratkaisut eivät kuitenkaan saa rajoittua yksilöiden resilienssin ja taitojen vahvistamiseen. Itsereflektio on tärkeä taito niin omien tunteiden ja tarpeiden tunnistamisessa kuin opiskelu- ja työelämätaitojen oppimisessa. Kovin suoritus- ja yksilökeskeinen kulttuurimme ohjaa helposti pärjäämään yksin ja suuntaamaan huomion itsensä jatkuvaan kehittämiseen yhä paremmaksi yksilöksi. Amisbarometrin mukaan joka neljännes opiskelijoista kokee kontaktin luomisen muihin ihmisiin vaikeana. Kuinka voimme auttaa opiskelijoita tutustumaan ja luomaan yhteyttä muihin?
Meidän tulisikin suunnata huomio yhä vahvemmin yhteisöihin. Tutkimusten mukaan mielenterveyden edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa on vaikuttavinta, kun sitä toteutetaan koko yhteisön tasolla. Mielenterveyttä ja hyvinvointia tukeva toimintakulttuuri rakentuu monialaisessa yhteistyössä, jossa panostetaan niin henkilöstön kuin opiskelijoiden mielen hyvinvointiin. Jokaisen tulisi saada tukea ja apua silloin, kun kokee sitä tarvitsevansa. Yli 80 % ammatillisista opiskelijoista kokeekin saaneensa mielialaansa apua koulun aikuisilta.
Usein riittää, kun joku kuuntelee ja osoittaa myötätuntoa.
Tutkimusten mukaan ihmissuhteet ja osallisuuden kokemukset ovat yksiä merkittävimpiä tekijöitä mielenterveyden edistämisessä sekä riskikäyttäytymisen ja ongelmien ehkäisyssä. Yhteisöön kuuluminen tarjoaa kohtaamisia, merkityksellisyyden ja arvostuksen kokemuksia. Hyvän tekeminen muille edistää myös tutkitusti mielenterveyttä. Mielenterveys rakentuu ennen kaikkea arjen vuorovaikutuksessa. Tärkein mielenterveysteko toiselle ihmiselle onkin kohtaaminen.
MIELI ry:n erityisasiantuntija Anniina Pesonen työn ulkopuolella: Olen aloitteleva, innokas siirtolapuutarhuri ja nautin pihatöiden ja mökkielämän tuomasta vastapainosta työlle ja kaupunkielämälle. Arki-illat soljuvat liikunnan, hyvien kirjojen ja perheen parissa.
Anniina Pesonen
erityisasiantuntija, MIELI ry
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki
