25.10.2024
Jos opiskelijaravintoloiden toimintaa kuvailisi yhdellä sanalla, olisi se tasapainottelua.
Suomen kouluruokailujärjestelmä on ainutlaatuinen koko maailmassa, sillä sekä perusopetuksessa että toisen asteen opinnoissa oppilaat saavat maksuttoman kouluaterian jokaisena työpäivänä.
Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä – ensimmäinen ruokasuositus ammatillisiin oppilaitoksiin vuodelta 2019, ohjeistaa kokoamaan täysipainoisen aterian opiskelijan päivään. Lautasmallin mukainen ateriakokonaisuus on perustana ruokalistaa suunnitellessa ja toteuttaessa. Malliannos ohjaa asiakasta oikeisiin valintoihin, vai ohjaako?
Asiakas/opiskelija tekee ensimmäisen päätöksen lukiessaan ruokalistaa – opiskelijaravintola vai jotakin muuta; energiajuoma, lähikaupan paistopiste tai salaattiannos jne., valintoja tehdään nykyisin enemmän oman mieltymyksen mukaan kuin aikaisemmin. Millaisen vaihtoehdon voisimme tarjota ”kilpailutilanteessa”, että se houkuttelisi valitsemaan opiskelijaravintolan lounaan, silloinkin kun tarjolla ei ole omaa lempiruokaa.
Tullessaan opiskelijaravintolaan lounaalle, asiakas voi ottaa puolet lautasesta salaattia/kasviksia, maustaa sen salaatinkastikkeella tai öljyllä ja laittaa ripauksen siemeniä päälle. Toiseen puolikkaaseen energialisän ja proteiinin lähteen, lisäksi ruokajuoma, leipä ja levite. Näin toteutuu ravitsemissuositukset. Jos asiakas ei syö kaikkia suunniteltuja ateriaosia, ei ateriasta tule riittävän monipuolista. Esimerkiksi, jos tarjoilulinjastosta valitaan vain se itselle mieleisin tuote, joka voi olla 30 pinaattiohukasta tai 20 kananugettia. Toisinaan on tarjolla myös jälkiruoka ja tämä kaikki valmiiksi suunniteltuna kokonaisuutena, maksutta tai edulliseen hintaan. Näin sen tulisi olla ja mennä, mutta arjessa näin ei kuitenkaan aina tapahdu.
Ravintolapalveluhenkilöstö yrittää tasapainotella muuttuneiden ruokailutottumusten, opiskelijamääräennusteiden, annoskokojen, kohonneiden elintarvikehintojen ja organisaatioiden säästötavoitteiden ristiaallokossa sekä samalla yrittää vastata ravitsemuksellisesti täysipainoisesta ateriasta. Lisäksi huolehdimme tilojen viihtyisyydestä ja puhtaudesta, jotta ruokailutapahtumasta jäisi hyvä mieli ja energia riittäisi loppupäivän opiskeluun.
Kehittäminen ja uudistaminen vaativat innostusta ja rohkeutta. Kun asiakkaat ovat tyytyväisiä ja viihtyvät kouluruokailussa, edistää ruokailu hyvinvointia, oppimista, ruokaosaamista ja kestävään elämäntapaan liittyviä tavoitteita. (Kouluruokailu uudistuu ja kehittyy kuntien kanssa - Valtioneuvosto)
Valtioneuvosto: Kouluruokailu uudistuu ja kehittyy kuntien kanssa
Koulutuskuntayhtymä Tavastian ravitsemuspäällikkö, AMKEn ravintolapalveluverkoston puheenjohtaja Terhi Koivisto työn ulkopuolella: Hyggeilyä kynttilöiden ja villalankojen keskellä, pölyt poistaa vesilavis, piipahduksia Martoissa tai ay-kokouksessa – näistä on Terhin arki-illat tehty.
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Redun ravintolapäällikkö, AMKEn ravintolapalveluverkoston varapuheenjohtaja Arja Saarela-Sorri työn ulkopuolella: Harrastuksiini liittyy koirien kanssa ulkoilu (meillä on niitä kaksin kappalein: keeshond Wiivi ja mäyräkoira Elsa) sekä vaihtelevasti lukeminen, kutominen ja salilla käynti sekä talvella hiihtäminen. Työpäivän haasteet saa nollattua hyvin, kun touhuaa mummin roolissa lastenlapsien kanssa.
Terhi Koivisto
ravitsemuspäällikkö, Koulutuskuntayhtymä Tavastia
Arja Saarela-Sorri
ravintolapäällikkö, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Redu
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki